Miksi digikunto on tärkeä – yrittäjät kertovat

Fonectalla on pitkät perinteet yritysten digikuntoon saattamisessa. Olemme auttaneet yrittäjiä digitaalisen markkinoinnin keinojen löytämisessä jo vuosia, meillä on pitkät perinteet sekä yhteistyöstä yrittäjien kanssa, että digitaalisen markkinoinnin ratkaisujen kehittämisessä. Vuonna 2016 yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa kehitetty Digikuntoon-seminaarisarja oli alusta lähtien niin suuri menestys, että sen jatkuminen vuonna 2017 on ollut itsestäänselvyys. Seminaareissa Fonectan Kehityspäällikkö Otto Hietaharju ja muut asiantuntijat esittelevät yrittäjille digitaalisen markkinoinnin ratkaisuja ymmärrettävällä ja helposti lähestyttävällä tavalla.

Helmikuussa 2017 Digikuntoon-seminaari järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan yrittäjien kanssa Joensuussa. Paikalla oli viitisenkymmentä digikunnosta kiinnostunutta yrittäjää kuulemassa, miten yrityksen kannattaa nykypäivänä markkinointiaan hoitaa, kun niin moni asia on siirtynyt verkkoon.

Yrittäjät kertovat kokemuksistaan

Paikalla oli myös kaksi paikallista yrittäjää kertomassa omista kokemuksistaan digitaalisen markkinoinnin ja myynnin saralla. Hillevi Turunen ja Kati Hyttinen asettuivat Fonectan Petteri Lyytisen piinapenkkiin kertomaan millaisiin haasteisiin he ovat omissa yrityksissään törmänneet, ja miten ovat näitä haasteita ratkoneet.

 

Digikuntoon-tilaisuus Joensuussa.

Fonecta Digikuntoon tilaisuus Joensuussa. Kuvassa yrittäjät Hillevi Turunen ja Kati Hyttinen, sekä myyntipäällikkö Petteri Lyytinen Fonectalta.

Hillevi Turunen johtaa Joensuussa Hilun paikka -nimistä catering-yritystä, joka on laajentunut muutamassa vuodessa kattamaan lounasravintolan, henkilöstöravintolan, ateriapalveluja sekä huoltoaseman ravintolan. Yritys työllistää kaikkiaan 10-15 henkeä ja sen toiminnasta keskeinen osa tapahtuu verkossa, missä osoitteessa http://www.hilunpaikka.fi/fi/ toimivasta verkkokaupasta voi tilata tarjoilut juhliin tai muihin tilaisuuksiin.

Kati Hyttisen ura yrittäjänä alkoi vuonna 2015, kun hän osti puuleluihin erikoistuneen verkkokaupan www.leluputiikki.fi, ja alkoi pyörittää sitä kotoa käsin. Kesällä 2016 toiminta laajeni toisen yritysoston kautta myös leivontatarvikkeiden verkkokappaan www.pikkuruinenpuoti.fi. Molemmat verkkokaupat toimivat toisistaan riippumatta omina brändeinään. Kun Joensuun keskustasta vapautui sopiva toimitila, siirtyi leluliikkeen toiminta 6 kuukautta sitten myös kivijalkaan.

 

Toimivatko kotisivusi?

Miksi pelkät kotisivut eivät enää riitä?

Hillevi Turunen (HT): Yrityksellä on ollut alusta lähtien kotisivut, ne ensimmäiset olivat sellaiset noenväriset joissa oli vilkkuvia valoja, ne uudistin jo aika alkuvaiheessa. Yrityksen muuttuessa ja kasvaessa täytyy kotisivujenkin muuttua, ja meillä onkin nyt jo kolmas kotisivu-uudistus menossa. Kotisivut näen markkinoinnin perustana, jota tuetaan muilla toimenpiteillä ja muissa kanavissa.

Olemme aktiivisia sosiaalisessa mediassa, missä meidät monesti koetaan helpommin lähestyttäviksi. Ihmiset eivät käytä pelkästään kotisivuja, vaan asiakkaat liikkuvat paljon etenkin Facebookissa. Sellaiset asiakasryhmät, kuten vanhusten ateriapalveluasiakkaat, jotka eivät liiku sosiaalisessa mediassa, täytyy sitten osata tavoittaa muilla keinoin.

Kati Hyttinen (KH): Yrityksen koko toiminta lähti verkkokaupasta. Perusajatus siitä, että verkossa vaan myydään ja se on helppoa, on väärä. Verkossa myyminen vaatii määrätietoisuutta, osaamista ja uskallusta. Verkkokaupan pitää olla mobiiliystävällinen, mitä oma verkkokauppani ei alkuun ollut. Ihan alussa meillä ei ollut edes Facebook-profiilia, onneksi sain sen luomiseen apua teini-ikäisiltä lapsiltani, joille sosiaalisen median käyttö on luontevaa.

Hakusanamainontaa tarvitaan ohjaamaan asiakkaat kauppaan ja tuomaan tuotteet esiin. Tämän ulkoistin luotettavalle kumppanille. Otin myöhemmin käyttöön myös Facebook-mainonnan, sillä se on meille kanavana tärkeä, ja mainonnan tekeminen on helppoa ja edullista. Facebook-mainonnan hoidan itse.

Paljonko teet itse?

HT: Ensimmäiset kotisivut tehtiin yhteistyössä kumppanin kanssa, osallistuin paljon niiden suunnitteluun. Nykysivut ja verkkomarkkinointi tehdään yhteistyössä, ja tällä kertaa uudistus tulee kokonaispakettina kumppanilta, joten kumppani tekee tästä suurimman osan.

Facebook-mainonnan teen itse, nuoriso on tässä minua auttanut. Sama koskee Instagramia, joka on meille myös relevantti kanava. Facebookissa markkinointi on helppoa ja edullista, ja näen itse heti mikä toimii ja mikä ei. Alussa tuli maksettua turhasta, nyt osaan jo katsoa eurojen perään. Maksan mielelläni mainonnasta ammattilaiselle, sillä markkinoinnin ulkoistaminen on helpottanut omaa elämääni merkittävästi.

KH: Alkuun tein kaiken itse, ja itkin yöt. Ensimmäinen kumppani jonka palkkasin, oli pettymys, mutta nyt minulla on hyvä kumppani joka auttaa minua ymmärtämään mainonnan perusperiaatteet, joten pystyn seuraamaan helposti mainonnan tuloksia. Facebook-mainontaa halusin tehdä itse, näen helposti mainonnan datan ja saan vastikkeen mainokselle saman tien. Voin tehdä tätä mainontaa pienellä budjetilla työn lomassa tai iltaisin.

Sähköpostimarkkinointia olen testannut ilmaisella ohjelmalla, ja sen teen tällä hetkellä ja varmasti tulevaisuudessakin itse. Mainostan sähköpostilla asiakkailleni omaan rekisteriin. Tulevaisuudessa minua kiinnostaa liidien hankkiminen, ja sitä kautta uusien asiakkaiden saaminen. Liidien hankkimisessa tärkeää on, että sitä kautta saadut asiakkaat ovat niitä, joita kiinnostavat juuri sinun tuotteesi, joten siihen täytyy panostaa suunnitellusti.

Millaiset vaikutukset näet digitalisaatiolla oman yrityksesi toimintaan?

HT: Yrityksemme toiminta on muuttunut ja laajentunut, joten haluan tuoda jotain osaa toiminnasta esiin voimakkaammin kuin toisia osia. Netissä pystyn itse valitsemaan, mitkä osat yrityksen toiminnasta nostan keskeisimmin esiin. Koska yrityksellä on niin erilaisia toimialoja (catering, huoltoasemaravintola, vanhusten ateriapalvelut), täytyy ymmärtää, millaiset toimenpiteet purevat parhaiten milläkin toimialalla. Esim. kun Bensiksen Sami ilmoittaa netissä hae pipo -kampanjasta, on bensis hetkessä täynnä, mutta vastaava jakokampanja ei kaupungissa toimisi. Yrittäjän on siis tärkeintä tuntea asiakkaansa ja markkinoida oikein oikealle kohderyhmälle!

KH: Näen Digitaalisuuden vaikutukset liikevaihdossa. Leluputiikin liikenne näkyy erityisesti sesongeissa, aloitamme joulusesongin mainonnan syys-lokakuun vaihteessa. Ohjaan mainonnalla kävijät verkkokauppaan, mikä tuo kauppaa ja näkyy suoraan kassavirtana. Asiakkaiden ohjaaminen kivijalkaliikkeeseen on haasteellisempaa, ihmiset tuntuvat löytävän liikkeen tuttavien suositusten perusteella tai vain kävelemällä siitä ohi.

Olisitko pärjännyt ilman sähköistä markkinointia?

HT: Ei, en olisi pärjännyt. En olisi saanut omia tuotteita ja palveluita ihmisten tietoon muuten kuin sähköisellä mainonnalla. Toimialoissa on toki eroja, mutta verkossa markkinointi on kokonaisvaltaista ja sitä on helppo hyödyntää melkein millä tahansa toimialalla. Pilvipalvelujen käyttö mahdollistaa tekemisen joka paikassa, en ole sidottu aikaan enkä paikkaan. Esimerkiksi se, että taloushallinto on verkossa, digitaalisesti, helpottaa yrittäjän elämää. Sama pätee markkinointiin. Digitaaliseen markkinointiin sijoittamani eurot ovat kyllä tulleet satakertaisesti takaisin.

KH: Ei, en olisi pärjännyt. Kukaan ei olisi löytänyt näitä minun tuotteitani verkosta ilman mainontaa. Digitaalisen markkinoinnin opettelu vei aikaa mutta se ehdottomasti kannatti. On ollut myös todella mielenkiintoista päästä tutustumaan dataan ja raportteihin ja alkaa ymmärtää mainonnan kokonaisuutta. Alkuun uuden opettelu oli stressaavaa, mutta tekemällä oppii, ja nyt markkinointi on luonteva osa päivääni. Teen usein markkinoinnin suunnittelua sunnuntai-iltaisin, jolloin ideoin uutta, mutta pienet toimenpiteet teen arjen muiden töiden ohessa.

Miten pärjäät kilpailijoillesi hakukoneissa?