Tietopankki

Yhteisöt ja yhteisöllisyys ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Yhteisöt antavat meille resursseja, tukea ja rohkaisua, jota modernissa työmaailmassa yhä enemmän tarvitsemme. Yhteisöt ovat tukenamme silloinkin, kun työskentelemme kotoa – kollegojen, muiden verkostomme jäsenten ja kumppaniemme tuki auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme.

Google Analytics -työkalun uusi versio, Google Analytics 4 (GA4) tuo mukanaan monia uusia piirteitä, jotka varmasti sekä parantavat että helpottavat sen käytettävyyttä. Ensi katsannolta näyttäisi siltä, että kaikki on muuttunut: ainakin ulkoasu, raportointi ja datankeruu ovat erilaisia vanhaan verrattuna.

Kaikki, jotka ovat osallistuneet verkkokokoukseen tai tapahtumaan, tunnistavat ne tilanteet, joissa asiat alkavat mennä metsään. Tekniikka ei toimi, ääni katkeilee, esiintyjä ei näy kunnolla. Kiinnostavinkaan sisältö ei jaksa kantaa, jos käytännön asioissa epäonnistutaan. Kokosimme alle vinkit onnistuneen verkkotapahtuman järjestämiseen.

Markkinointi, erityisesti digitaalinen markkinointi ja mainonta, ei suinkaan tapahdu vain yritysten ja kuluttajien välillä. Myös julkisen sektorin toimijat, kuten kunnat, järjestöt, yhdistykset ja säätiöt hyötyvät digitaalisesta markkinoinnista. Kun vielä muutama vuosi sitten vaikkapa sosiaalisessa mediassa saattoi saada näkyvyyttä orgaanisilla sisältönostoilla, on näkyvyyttä nykyään vaikea saada ilman mainontaa.

Yksinkertaisuudessaan hakukoneoptimoinnilla (Search Engine Optimization eli SEO) pyritään parantamaan verkkosivua niin, että se nousee hakukoneiden luonnollisissa hakutuloksissa oikeilla hakusanoilla mahdollisimman korkealle. Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on aina Googlen ensimmäinen sivu, mutta matka sinne voi olla pitkä, eivätkä kaikki sinne koskaan pääse. Mitä hakukoneoptimointi siis pitää sisällään ja miksi se on yritykselle tärkeää?

Display-, banneri- tai näyttömainonta, ohjelmallinen ostaminen - tällä jos jollain mainontamuodolla on monia nimiä. Vaikka rakkaalla lapsella onkin monta nimeä, on perusajatus kuitenkin yksinkertainen: display-mainonta näyttää mainoksia nettisivuilla.

Google-mainonta oli vielä viime vuosikymmenellä varsin virtaviivaista palvelua sekä asiakkaan että asiantuntijan näkökulmasta. Asiakas maksoi kuukaudessa tietyn summan siitä, että asiantuntija hoitaa mainoskampanjoita.

Mitä kannattaa ottaa huomioon virtuaalitapahtumia järjestettäessä? Nappaa talteen kahdeksan vinkin muistilista!

Lähes jokainen yritys on joutunut miettimään omia toimintatapojaan uusiksi viime kuukausien tapahtumien johdosta ja erityisesti markkinointi, tapahtumatuotanto ja myynti ovat olleet myllerryksen kohteena.

Vallitseva koronatilanne on saatu niin sanotusti puoliajalle. Ravintoloita ja erilaisia palveluita avataan kiireesti, mutta rajojen kiinni pysyminen muistuttaa, että eletään edelleen poikkeusaikaa. Odotettavissa on vielä toinen aalto, jonka vaikutuksia on melko haastavaa ennustaa. Tuleva kesäjakso antaa kuitenkin mahdollisuuden pohtia minkälaisia oppeja yrityksissä voidaan saada menneistä kuukausista.

LinkedInissä on normaalin yrityssivun lisäksi mahdollisuus hyödyntää LinkedIn Showcase Page -ominaisuutta. Jos LinkedIn Showcase Page ei ole tuttu, kerromme artikkelissa mistä oikein on kysymys, millaiselle yritykselle LinkedIn Showcase Page parhaiten sopii ja miten Showcase-sivu rakennetaan.

Vallitsevana poikkeusaikana olemme riittämiin saaneet lukea huolestuttavia uutisia siitä, kuinka terveys, talous ja yritykset kaatuvat. En kuitenkaan itse usko, että olemme kaarnalaiva, joka vain odottaa seuraavaa aaltoa. Olenkin innostunut etsimään paitsi erilaisia positiivisia signaaleja, joita kohti kulkea, myös mahdollisuuksia aktiivisesti vaikuttaa asioihin, jotta tilanne muuttuisi parempaan.

Osa yrityksistä on selkeästi hyötynyt tilanteesta, mutta mielenkiintoisinta on ollut seurata tapauksia, joissa vaikeuksista huolimatta on löydetty uudenlaisia liiketoiminnan ja tekemisen ratkaisuja. Hyviä esimerkkejä ovat ravintolat, jotka ovat voineet pitää työntekijät töissä myymällä vappu- ja äitienpäiväbrunsseja. Itse asiassa brunsseja on myyty paljon enemmän, kuin olisi koskaan voitu myydä, jos ne olisi tarjoiltu ravintolassa.

Siksi koenkin, että Profinderin huhtikuussa tekemän kyselyn tulos, jossa 43 % yrityksistä uskoo yritystoiminnan kasvavan tai jatkuvan normaalina poikkeustilan aikana, on erittäin positiivinen ja lupauksia nostattava uutinen.

Kesäsesongit tulevat myös tänä vuonna

Toivon, että yritykset ovat hereillä, kun rajoituksia Suomessa puretaan ja kesäsesonki alkaa. Edelleenkään tämä ei ole kaikille avain onneen, mutta toimintakykyisten yritysten ei kannata nukkua. Äitienpäivänä kukkakaupat kuhisivat ihmisistä, tee-se-itse -kaupoissa on kesäsesonki aloiteltu rutiinilla ja itsekin olen jonottanut ruokarekan antimia turvaväleillä höystettynä.

Tänäkin keväänä on nähtävissä perinteinen sesonkipiikki tunnetuimpien puutarha- ja rakennusliikkeiden hauilla. Itse asiassa hakumäärät näissä toimialoissa ovat nyt korkeammalla tasolla kuin viimeiseen viiteen vuoteen – hauissa voidaankin nyt puhua ns.koronakertoimesta.

Vapaa-ajan viettämiseen on rajoitetumpi määrä vaihtoehtoja ja nyt tekemisen nälkään haetaan ratkaisuja. Se tarjoaa mahdollisuuksia kaikille kesäsesongista nauttiville yrityksille tai niille, jotka voivat avata liiketoimintaansa poikkeustilanteesta huolimatta. Voin luottavaisin mielin todeta, että ne, jotka ovat ensimmäisinä tekemässä ja kertomassa asioistaan, tulevat voittamaan ihmisten huomion tänä keväänä.

Kesällä tulemme näkemään, onko tekemispatoumaa syntynyt vai varjostaako yritysten toimintaa ihmisten varovaisuus. Lähes varmana tietona voidaan pitää sitä, että vanhemmat ovat tajunneet erilaisten koululaitosten ja päiväkotien merkityksen lasten arjen pyörittäjinä. Moni on poikkeusaikana huomannut julkisten palvelujen tärkeyden omassa arjessa. Veikkaan, että tällä viikolla kirjastoista mahdollistunut lainaaminen laittaa liikettä etäpäivien syövyttämiin jalkoihin.

On mielenkiintoista nähdä, tapahtuuko samankaltainen havahtuminen myös yksityisten palvelujen kanssa. Ehkä ihmiset eivät enää ota kahvikupposta lempikahvilassa tai parturia naapurissa itsestäänselvyytenä. Toivottavasti näin käy, koska positiivisia signaaleja on jo nyt nähtävissä!

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vei ihmiset ennennäkemättömällä tavalla verkkoon. Samalla yritykset joutuivat uuden haasteen eteen – miten siirtää myynti verkkoon, jos sitä ei oltu vielä aiemmin tehty?

Markkinointi ja mainonta -lehti raportoi hiljattain, että jo viidennes suomalaisista on kasvattanut verkko-ostamistaan. Kun jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilaa olimme aktiivisia verkossa, on aktiivisuustaso entisestään kasvanut. ”Normaalioloissa” jopa 98% suomalaisista käyttää hakukonetta etsiessään verkosta sopivaa palveluntarjoajaa. Olemme nyt pakotetun digiloikan keskellä ja nyt jos koskaan verkkonäkyvyyden ja -löydettävyyden asiat korostuvat pk-kentässä.

Jo 98% suomalaisista käyttää tietoa hakiessaan hakukonetta. Etsimme siis lähes aina tietoa verkosta, kun meille herää tarve tuotteelle tai palvelulle. Verkkohauissa Google My Businekseen syötetyt tiedot nousevat hakutuloksissa ensimmäiseksi, ennen muita hakutuloksia.

Kolme työntekijää työllistävässä rovaniemeläisessä autokorjaamossa on pitänyt kiirettä tämän viikon ja myös ensi viikolle varauskalenteri näyttää täydeltä.

LinkedIniin on tullut uusi, mainostajalle mielenkiintoinen uusi mainosmuoto, Conversation Ads. Mainosmuoto toimii samaan tapaan kuin Inmail eli Message Ads. Perinteisestä viestimainoksesta poiketen Conversation ads avaa mainostajalle väylän dialogiin asiakkaan kanssa aivan uudella tavalla.

Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on sulkenut ihmiset koteihinsa ja samalla siirtänyt meidät verkkoon. Sosiaalisen median kanavia käytetään nyt enemmän kuin koskaan, Facebookilta kerrotaan, että käyttömäärät ovat kasvaneet valtavasti viimeisten viikkojen aikana.

Tiukkoina aikoina, kun on pakko säästää menoja, on monen yrityksen ensimmäinen säästökohde markkinointi. Totuus on kuitenkin, että vaikeinakin parhaiten pärjäävät ne yritykset, jotka panostavat digimarkkinointiin. Jos siis et vielä ole aloittanut digimarkkinointia, nyt on viimeistään aika aloittaa.

Kysyimme suomalaisilta pienyrityksiltä, miten koronavirus on vaikuttanut yritysten toimintaan. Vaikka koronavirusepidemian aiheuttamien poikkeustoimien alkamisesta Suomessa on kulunut vasta vähän aikaa, ovat niiden vaikutukset jo nähtävissä yritysten arjessa. Jopa 73% kyselyyn vastanneista kertoo poikkeustilanteen vaikuttaneen liiketoimintaan negatiivisesti. Silti jotain hyvääkin tilanteessa on, neljännes vastaajista joko ei näe muutoksia liiketoiminnassa (21%) tai muutokset ovat olleet jopa positiivisia (5%).

Koronaviruksen aiheuttamat varotoimenpiteet ovat vaikuttaneet meidän kaikkien arkeen. Pahimmin poikkeustila osuu kuitenkin yrityksiin ja yrittäjiin, jotka ovat lyhyessä ajassa joutuneet miettimään toimenpiteitä liiketoimintansa kehittämiseksi tai jopa pelastamiseksi.

Asiakkaan kohtaamisessa tärkeintä on kohdata hänet siinä kanavassa, jonka asiakas itse valitsee. On tärkeää tunnistaa ja ymmärtää, onko asiakkaan suosima kanava yrityksen verkkosivujen chat, joku monista sosiaalisen median kanavista, sähköposti vai kenties perinteisempi puhelinsoitto. Yritykset, jotka pakottavat asiakkaat yrityksen valitsemiin kanaviin, saattavat luoda huomaamattaan huonon asiakaskokemuksen.

Kun suomalaiset, kuten muutkin maat joutuvat pysyttelemään poissa fyysisistä tiloista, on myös verkkokäyttäytymisemme muuttunut. Viime päivien verkkohauissa näkee selvästi poikkeustilanteen vaikutuksen.

Viimeinen viikko on ollut varmasti monen yrityksen ja yrittäjän haastavinta aikaa (jos se yrittäjän arki koskaan helppoa onkaan). Uutiset ovat täyttyneet hieman mollivoittoisista -näkökulmista ja yritysten lomautusten tarpeesta. Onneksi monet vuokranantajat ja pankit ovat arvostaneet asiakassuhteitaan ja pyrkineet muuttamaan maksuehtojaan suotuisammaksi tässä tilanteessa. Onhan pitkäaikainen ja hyvä asiakas aina parempi liiketoiminnalle.

Digimarkkinoinnin yksi parhaista ominaisuuksista, mutta toisaalta myös suurimmista sudenkuopista on sen helppo mitattavuus. Kun perinteisessä mainonnassa mainoksen nähneiden määrää on vaikeaa, ellei mahdotonta tarkasti tietää, on digitaalisessa markkinoinnissa kaikki tarkasti mittaroitua ja dokumentoitua. Mutta käytetäänkö markkinoinnissa oikeita mittareita?

Tiedät varmaan suppilon? Tuon lähes joka keittiöstä löytyvän kätevän esineen, jolla voit siirtää ison määrän vaikkapa jauhoja pienempään astiaan. Mutta miten suppilo liittyy markkinointiin?

Viime aikoina on julkisuudessa ollut muutamiakin näkyviä kampanjoita, jotka ovat taas nostaneet keskusteluun mainonnan eettisyyden: missä kulkevat mainonnan etiikan rajat ja missä sävyssä kilpailijoista kannattaa mainonnassa puhua.

Kun suomalaiset etsivät tuotetta tai palvelua, he lähes poikkeuksetta aloittavat etsinnät verkosta. Yritykselle tämä tarkoittaa, että sen on löydyttävä näissä hauissa oikeilla hakusanoilla. Kun markkinoinnista halutaan saada tulosta, on oikeiden hakusanojen käyttö sekä mainonnassa että luonnollisissa hakutuloksissa kaiken perusta.

Kun asiakas astuu kivijalkamyymälään, hän odottaa, että liikkeessä on palveluhenkinen henkilökunta valmiina auttamaan kaikissa kysymyksissä. Mitä paremmin asiakkaan ja myyjän kemiat kohtaavat ja mitä miellyttävämpi ostotilanne asiakkaalle on, sitä todennäköisemmin hän myös palaa asiakkaaksi.

Kun kivijalkamyymälän lait ovat kaikkien tiedossa, onkin jopa yllättävää, ettei samaa ajatusmallia sovelleta yhtä itsestään selvästi verkossa.

Harrasteosan ketju- ja myyntipäällikkö Jari Puustinen ei pelkää ottaa riskejä tai kokeilla uusia keinoja tavoittaakseen vapaa-ajan laitteiden huoltoa, korjausta tai varaosia tarvitsevia asiakkaita. Jo yrityksen perusfilosofia on erilainen kuin monella muulla. Toiminnan ytimessä ovat nettikaupan sijaan yrityksen kivijalkaliikkeet, joissa asiakkaita odottavat Harrasteosan asiantuntijat. Missiona on ratkaista asiakkaan ongelma hyvän palvelun avulla.

Tänään pinnalla, huomenna unohdettu. Sosiaalinen media on alati muuttuva maailma, jossa käyttäjävolyymi on suuri ja siellä erottautuminen koko ajan haastavampaa. Miten siis sosiaalisessa mediassa menestytään?

Kun etsimme palvelua tai tuotetta, etsimme sitä lähes poikkeuksetta ensisijaisesti verkosta. Ja verkossa tehdyistä hauista Suomessa valtaosa tehdään Googlessa. Siksi ei ole yhdentekevää, miten yritys Googlesta löytyy.

Yrityksen maine verkossa on hauras asia. Asiakkaat ovat yhä herkempiä antamaan kriittistä palautetta, kun eivät ole tyytyväisiä saamaansa palveluun. Jos yritys ei vastaa tähän palautteeseen tai hoitaa palautteen huonosti, on vaara, että yksittäisestä palautteesta syntyy ns. someraivo, jolloin yritys saattaa nopeastikin nousta sosiaalisessa mediassa näkyviin negatiivisessa keskustelussa, jopa ilman syytä.

On melkein itsestäänselvyys, että kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla pärjääminen yksin ilman kenenkään apua, on vähintäänkin vaikeaa. Kirjoitin aiemmassa blogissani siitä, kuinka haastavaa on ymmärtää suurempaa kuvaa markkinoinnista, silloinkin, kun osaa käyttää eri teknologioita. Sillä se, että opettelet käyttämään vasaraa ei vielä tee sinusta puuseppää.

LinkedInissä on jo noin 1,2 miljoonaa työssäkäyvää suomalaista, ja se on käyttäjien mukaan sosiaalisen median kanavista luotettavin. LinkedIn on myös erittäin tehokas B2B-markkinoinnin kanava, sekä yksi tärkeimmistä kanavista, joissa yrityksen tulisi näkyä ja olla läsnä. Onko yritykselläsi jo LinkedIn-yrityssivu? Jos on, hyödynnetäänkö sitä parhaalla mahdollisella tavalla?

Fonecta Kontakti on yksi Fonectan suosituimmista ja asiakkaalle parasta hyötyä tuottavista palveluista, mutta silti ajoittain törmää siihen, ettei kaikille ole ihan selvää, mitä kaikkea Fonecta Kontakti tarjoaa ja mihin tarpeeseen se vastaa.

Pähkinänkuoressa Fonecta Kontakti on palvelu, jonka avulla yrityksen yhteystiedot ovat oikein ja yhteneväiset kaikissa niissä kanavissa, joista tietoja etsitään. Miksi tällä olisi merkitystä yritykselle, eikö tietoja voi päivittää eri kanaviin sitä mukaan, kun tiedot muuttuvat?

Yritys ei voi vaikuttaa siihen, mistä kanavista sitä etsitään

Kun lähdemme etsimään tuotetta tai palvelua, teemme haun lähes aina verkossa. Vielä jokin aika sitten se tarkoitti pääasiassa hakukoneita, ja niistä erityisesti Googlea. Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttunut. Nyt hakuja tehdään suoraan karttasovelluksissa, navigaattoreissa, sosiaalisen median palveluissa kuten Facebookissa ja Instagramissa…

Kanavia on lukemattomia, eikä yritys itse pysty vaikuttamaan siihen, mistä asiakkaat hakunsa aloittavat. Jos asiaa miettii yrityksen kannalta, saattaa asiakkaan näkökulma unohtua. Kannattaakin kiinnittää huomiota omaan ja lähipiirin käyttäytymiseen: hakevatko esimerkiksi perheen kaikki jäsenet asioita eri tavalla ja eri kanavissa? On aina syytä muistaa, että vaikkei joku kanava yritykselle itselleen tuntuisikaan merkitykselliseltä, voi se olla sitä asiakkaalle.

Eikös tietojen päivittäminen ole vaikeaa?

Eri hakukanavia on lukemattomia, silti niissä kaikissa pitäisi näkyä. Kaikista kanavista ei yritys ole välttämättä edes kuullut, saati että osaisi päivittää sinne tiedot. Juuri tähän tarpeeseen Fonecta Kontakti vastaa – klikkaamalla yrityksen Oma Fonecta -palveluun tiedot saa päivitettyä yhdellä kertaa kaikkiin tärkeimpiin kanaviin – jopa kiinalaiseen hakukoneeseen Baiduun, jota Suomessa vierailevat kiinalaisturistit käyttävät.

Käytännössä siis päivittäminen tapahtuu nappia painamalla. Kun yritys kirjautuu Oma Fonectaan ja päivittää sinne tietonsa oikein, ne päivittyvät myös muihin palveluun sisältyviin kanaviin: sosiaaliseen mediaan, Googlen, karttapalveluihin, navigaattoreihin, muihin hakukoneisiin… Myös poikkeusaukiolot ja yrityksen mahdollisesti saamat asiakasarviot päivittyvät tätä kautta. Näin asiakkaat saavat aina ajantasaista tietoa siitä kanavasta, jonka ovat itse valinneet.

Ei kai sillä niin väliä ole, jos tiedot ei ole oikein?

Moni isokin yritys on siinä harhaluulossa, ettei tietojen päivittämisellä ole merkitystä. Kunhan tiedot ovat oikein yrityksen kotisivulla ja niissä sosiaalisen median kanavissa, joita yritys itse käyttää, sen pitäisi riittää. Valitettavasti näin ei ole. 

Harva tuotetta tai palvelua etsivä hakee suoraan yritystä. Etsimme kahvilaa lähellämme, autokorjaamoa, joka olisi auki, edullisempaa tai parempaa kampaajaa, valikoimaltaan kattavaa liikelahjayritystä, luotettavaa remonttimiestä. Yhä enemmän haut ovat kääntyneet siihen suuntaan, että etsitään suoraan palvelua tai jopa tarvetta.

Jos yritystä lähdetään etsimään nimellä, on silloin yleensä asiakkaalla tarve varmistaa, että yritys on siellä, missä hän sen olettaa olevan tai halutaan varmistaa yrityksen aukioloajat. Molemmissa tapauksissa on äärimmäisen tärkeä, että tiedot ovat oikein asiakkaan käyttämässä kanavassa. Jos haku tehdään Googlessa, on mahdollista, että Google tuo esiin kilpailevan yrityksen, jos se huomaa, että tiedot eri kanavissa ovat eriäväiset, sillä hakutuloksia esittäessään Google hakee tietoa suuresta määrästä eri kanavia. Jos yritys muuttaa toimipaikkaansa tai avaa uuden toimipisteen, täytyy nämä tiedot päivittää mahdollisimman nopeasti verkkoon – jälleen kerran kaikkiin niihin tärkeimpiin kanaviin.

Omistat oman yrityksesi tiedot

Sosiaalinen media ja jopa Google mahdollistavat sen, että tietoa voi kuka tahansa lisätä ja päivittää. Google haluaa, että tietoa on tarjolla mahdollisimman paljon, eikä sen näkökulmasta ole tärkeää, kuka tiedon sinne vie. Niinpä, jos yritys ei itse ole perustanut Google My Business -tiliä, voi kuka tahansa perustaa sellaisen yrityksen nimissä. 

Näin on käynyt isoillekin yrityksille. Käyttäjän päivittämiin tietoihin ei voi samalla tavalla luottaa, kuin jos ne olisivat yrityksen itsensä hallinnoimia. Ja harva yritys varmaan haluaa, että sen nimissä luodaan tilejä sosiaaliseen mediaan tai Googleen.

Fonecta Kontakti -palvelun avulla voit olla varma, että yrityksen tiedot ovat aina omassa hallinnassasi, eikä kukaan pääse niitä muuttamaan.

LinkedIn-markkinoinnin tavoitteena on pitkäjänteinen asiakassuhteiden rakentaminen, mihin alusta tarjoaa hyvät edellytykset tarkoilla kohdennusmahdollisuuksilla.

Markkinointia tekeville yrityksille on tuttu käsite ”veljenpoika”. ”Veljenpoika” voi olla ihan oikeastikin veljenpoika, mutta yleisemmin sillä tarkoitetaan henkilöä, joka teoriassa osaa markkinointiin liittyviä asioita ja tekee ne yleensä melko ilmaiseksi.

”Veljenpoikaa” käytetään pienemmissä yrityksissä vasta-argumenttina siihen, miksi ammattilaista ei voida ottaa mukaan esimerkiksi markkinoinnin suunnitteluun. Lausahdus menee yleensä näin: ”meidän veljenpoika tekee tuon kotisivu-uudistuksen, sen somejutskan ja sitten sitä kuuklee”. Joku voisi luulla, että tässä on kyseessä maksettu mainos digimarkkinointifirmasta; siitä, kuinka asiakkaat eivät ymmärrä omaa parastaan. Sitä tämä ei kuitenkaan ole, vaan teksti on tunnustus. Minä olen ollut se veljenpoika.

Veljenpojan työnkuva – kotisivuista mainontaan

Omasta ”veljenpoika”-menneisyydestäni on jo niin monta vuotta, että uskallan avautua asiasta. Tein yläasteikäisenä tätini yrityksen kotisivut, ylläpidin ja fiksailin asioita kun joulusesonki iski päälle. Aloitin staattisten sivujen koodaamisen serkun innostamana, osaamista kartutin Youtubesta ja foorumeilta. Viisaat sedät sanoivat, että Google Analytics on ”must have” ja innostuin, kun näin, että oikeat ihmiset katsoivat sivuja. Jokainen uusi asia opittiin tekemällä uusi virhe. Ja sen jälkeen pyrittiin korjaamaan se. Otin uusia asioita käyttöön sivuille samaan tahtiin, kun löysin niitä.

Onko tärkeämpää tekeminen vai tulos?

Vielä tänäkään päivänä en tiedä oliko tekemiselläni kaupallisia tarkoitusperiä. Jälkikäteen olen useasti harmitellut, mitä mahdollisuuksia jäi käyttämättä. Mitä jos olisimme tehneet verkkokaupan tai tehneet kunnolla hakusanamainontaa? Mitä jos olisimme rakentaneet asiakasta palvelevan ostopolun ja niin paljon brändimainontaa, että kilpailijat olisivat joutuneet etsimään eri valtion josta hankkia uusia asiakkaita.

Mutta tämä on puhdasta jossittelua. Minulla ei ollut kyvykkyyttä ajatella isompia kokonaisuuksia, ei ollut kontekstia ja eikä ymmärrystä liiketoiminnasta tai asiakkaista. Tein vain sivuja ja kopioin muiden tekemiä ajatuksia. Ajatukset olivat oikeita, mutta en tiennyt miten ne kuuluisi yhdistää tai mikä niiden vaikutus voisi olla.

Mitä tästä opimme?

Tarinan opetus onkin, että kun kuluttaja tai yritys ostaa mitä tahansa palvelua, niin siihen sisältyy paljon asioita, jotka eivät ole suoraan konkretisoitavissa. Vaikka ”veljenpoika” teknisesti osaisi koodata yritykselle kotisivut, ei se vielä riitä. Jos osaat digimarkkinoinnin kaikki uusimmat kikat, sinulla on aikaa toteuttaa niitä itse ja sinulla on varmuus siitä, että et tarvitse ulkopuolisen ajatuksia, niin silloin kannattaa tehdä itse. Muussa tapauksessa kannattaa aina ottaa avuksi kumppani, joka seuraa alan muutoksia ja ymmärtää kokonaisuuden.

Markkinalla yleistyvätkin toimintamallit, joissa osa toiminnoista tehdään itse (inhouse) ja joitakin elementtejä ostetaan kumppanilta. Itsekin ostan ydinpalvelun lisäksi ennen kaikkea näkemystä ja uusia ajatuksia. Ulkopuolelta kannattaakin ostaa juuri sitä osaamista, mitä itsellä ei ole. Esimerkiksi mainontaa voi tehdä itsekin, mutta sen tehokas tekeminen ja sitominen liiketoiminnan tavoitteisiin vaatii erikoisosaamista, jota yrityksellä ei itsellään aina ole.

Ostat osaamista ja asiantuntijuutta

Ostatpa sitten markkinoinnin, liiketoiminnan kehittämisen, lakipalveluiden tai kirjanpidon asiantuntijapalveluita, niin todennäköisesti ostat näkemystä ja näkökulmaa, joka vie yritystäsi eteenpäin. Pankkisetä voi löytää sudenkuopan kannattavuuslaskelmassasi ja hakukoneoptimoija voi löytää hakusanat, joilla sinun asiakas etsii ongelmiinsa ratkaisua. Nämä ovat yritykselle tärkeitä asioita, joten ratkaisevaa onkin, että kumppanisi vie sinua eteenpäin ja kouluttaa asioissa, joita et vielä tiedä. Muuten päädyt vain tekemään toisistaan irrallaan olevia asioita, jotka eivät vie yritystä eteenpäin. Veljenpoikakin on hyödyllisempi työkalu yritykselle, kun hän saa oikeanlaista tukea.

Kaipaatko ammattilaisen apua? Pyydä tarjous!

Facebook on tehokas mainonnan kanava sekä b2b- että b2c -yrityksille. Facebook-mainontaa ei kuitenkaan tehdä arvailemalla, vaan se vaatii tarkkaa osaamista, jotta mainonnasta saadaan riittävän hyviä tuloksia. Todentaaksemme, että Fonectan Facebook-osaaminen on mahdollisimman korkealla taholla, suoritti kaksi Fonectan asiantuntijaa Facebookin arvostetut sertifikaatit.

Onko yrityksesi kotisivujen sisältö ajantasainen? Oletko selvillä hakukoneiden muutoksista ja huomioit ne sivuillasi? Jos näin on, onneksi olkoon – olet yksi niistä yrityksistä, joilla asiat ovat kunnossa. Valitettavasti näin ei aina ole.

Olet perustanut yrityksellesi muutama vuosi sitten kotisivut. Silloin lisäsit sinne tietoa yrityksestä, perustit uutispalstan, mutta et ole sitä nyt vähään aikaan ehtinyt päivittää. Ajattelit myös lisätä sivuille kuvagallerian yrityksen palveluista, mutta et ihan ole vielä ehtinyt sitä päivittää, kun pitäisi saada parempia kuvia otettua… Kuulostaako tutulta? Tämä tarina on arkea monelle suomalaisyritykselle ja -yrittäjälle.

Suomalaisten ostokäyttäytymisessä tapahtunut muutos on ollut ennakoitavissa, mutta se on ollut nopeampaa kuin olisimme odottaneet. Ostokäyttäytymisen muutokseen liittyy paitsi tapa, jolla ostetaan (enemmän verkosta, vähemmän kivijalasta, vaikka kivijalkamyymälän kuolema sekin tuntuu olevan liioittelua) myös se, milloin ostetaan. Jos esimerkiksi ajattelit, että suomalaisten joulusesonki ajoittuu joulukuulle, ajattelit väärin.

Vanha totuushan on, jos se on internetissä, sen on pakko olla oikein. No, tämähän ei tietysti pidä ollenkaan paikkansa, netti nimenomaan on paikka, minne jokainen voi laittaa mitä vaan tietoa ja on usein lukijan medialukutaidosta kiinni, uskooko kyseiseen tietoon vai ei.

Kuten tiedetään, kaikki myynti ja markkinointi on H2H-myyntiä, eli myymme ja markkinoimme human to human – ihmiseltä ihmiselle. Tämä pitää paikkansa myös yritysmarkkinoinnissa, jossa henkilökohtaisuus voi olla vaikea saavuttaa, mutta jossa sillä on silti suuri merkitys.

Meistä on tullut googlauskansaa. Kun suomalainen lähtee etsimään tuotetta tai palvelua, hän yhä useammin etsii sitä verkossa. Yritystenkin on oltava verkossa, jotta ne löydetään. Mutta riittääkö verkkonäkyvyydeksi se, että yrityksellä on vain Facebook-sivu?

Yhä useampi yrittäjä painiskelee saman haasteen kanssa. Markkinointia pitäisi tehdä mutta oikeiden keinojen valitseminen epäilyttää. On vaikea tietää mistä aloittaa, mitkä markkinointitoimenpiteet sopisivat juuri oman yrityksen tilanteeseen ja mistä saisi apua niihin asioihin, mitä ei itse hallitse.

Hyvää mainetta voi käyttää luottamuksen rakentamiseen ja uusien asiakkaiden hankintaan. Yrityksesi hyvän maineen kannattaa olla julkisesti esillä ja helposti löydettävissä, samalla tavalla kuin pidät yhteystietosi ajantasaisina useassa eri kanavassa.

Nykypäivänä ei pelkästään riitä, että tehdään yrityksen sisäisiä tutkimuksia asiakastyytyväisyydestä tai, että yritys löytyy netistä. Kuluttajat hakevat yhä useammin muiden asiakkaiden asiakaskokemuksia ja vahvistusta ostopäätöksellensä netistä. Tämä tarkoittaa sitä, että valinta yritysten välillä tehdään useimmiten niiden yritysten kesken, joiden arvostelut ovat esillä ja asiakas löytää ne helposti.

Asiakkaiden luottamuksen saaminen ja digitaalinen puskaradio

Arvostelut verkossa ovat luottamuksen rakentamista entuudestaan tuntemattomien henkilöiden välille, sitä kutsutaan virtuaaliluottamukseksi. Mitä tämä siis käytännössä tarkoittaa?

Yksi hyvä esimerkki on ennalta tuntemattoman yrityksen palvelun ostaminen. Olet lukenut hyviä arvosteluja netistä ja menet sen takia luottavaisin mielin uudelle kampaajalle ja tai ostat vaikka uuden ilmalämpöpumpun asennuksineen. Luottamus syntyi siis verkkoarvostelujen kautta ja auttoi päätöksen teossa.

Verkkoarvostelut myös tekevät osan myyntipuheesta ja tavoittavat potentiaaliset uudet asiakkaat verkossa, sillä arvosteluissa jo palveluasi käyttäneet kertova siitä omin sanoin ja vahvistavat kuvaa hyvästä ja luotettavasta palvelusta.

Verkkoarvostelut luovat inhimillisen ja sosiaalisen säväyksen asiasisältöisten ja myyvien kotisivujen tueksi. Tällä tavoin teet yrityksestäsi helpommin lähestyttävän. Kun vielä varmistat, että vastaat asiakkaiden jättämiin arvosteluihin, tuot esiin asiakaslähtöisyyden ja sen, että arvostat heitä.

Yhä useampi henkilö etsii arvosteluja ennen ostopäätöksen tekemistä

Tutkimuksen * mukaan 81% suomalaisista pitää arvosteluja hyödyllisinä ja 77% kokee, että arvostelut vaikuttavat kiinnostukseen tuotetta tai palvelua kohtaan. Onko yrityksesi mukana valintaprosessissa, kun asiakas etsii ja vertailee tuotteita, palveluita tai palveluntarjoajaa? 

Usein verkossa on näkyvillä vain muutaman tyytymättömän asiakkaan arvostelut niin sanotusti jäävuoren huippuna. Todellisuudessa ”pinnan alla” on suuri joukko tyytyväisiä asiakkaita, joiden mielipiteet eivät ole esillä. Siksi onkin tärkeää aktivoida juuri ne tyytyväiset asiakkaat kertomaan omista kokemuksistaan. Asiakkaiden aktivointi tapahtuu helposti erilaisten arvostelupalveluiden, kuten Fonecta Arvostelujen avulla. Lähetä aina asiakkaille pyyntö jättää arvio yrityksestäsi, näin saat omien tyytyväisten asiakkaittesi arvostelut näkyviin.

Arvostelukutsut toimivat myös yrityksen viestinnän tukena: viesti asiakkaalle saa hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi ja vahvistaa heidän ymmärrystään siitä, että heidät huomioidaan. Muistutat myös samalla yrityksesi olemassaolosta, mikä parhaassa tapauksessa johtaa lisämyyntiin.

Tärkeää lisätietoa liiketoimintasi ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi

Fonecta Arvostelut on helppo tapa olla vuorovaikutuksessa asiakkaittesi kanssa ja oppia tuntemaan, mitä asiakkaasi yritykseltäsi toivovat. Miten asiakkaasi kokevat asiakaspalvelun, tietyn tuotteen tai palvelut, joita yrityksesi tarjoaa?

Mikäli yritykselläsi on useampia toimipisteitä, saat tietoa eri toimipisteiden mahdollisista eroavaisuuksista.

Käsittele negatiivisia arvosteluita, jotteivat ne paisu ja vaikuta mielikuvaan yrityksestäsi vahingollisesti. Vastaamalla kriittiseen palautteeseen kerrot asiakkaillesi, että välität heistä, että sinua kiinnostaa asiakastyytyväisyys, ja haluat selvittää ja korjata mahdolliset reklamaatiotilanteet. Nämä vastaukset vaikuttavat myös siihen, miten muut potentiaaliset asiakkaat kokevat näkemänsä arviot. He huomaavat, että yrityksesi ottaa negatiiviset palautteet vakavasti ja otat tilanteen haltuun. Tämä vahvistaa luottamusta enemmän kuin se, että yritys jättää kokonaan vastaamatta negatiiviseen palautteeseen.

Podcastissa kerromme lisää maineenhallinnasta verkossa -katso video! 

Lähde: *IROResearchin 1000 suomalaista – tutkimus, helmikuu 2019

Fonecta on toiminut Suomen ainoana virallisena LinkedIn Marketing Solutions -partnerina vuodesta 2016. Meiltä kysytään usein, mitä se oikein tarkoittaa ja miksi mainostajan kannattaa tehdä yhteistyötä juuri Fonectan kanssa. Siksi päätimmekin vähän avata tarkemmin sitä, mitä LinkedIn Marketing Solutions partneruus oikein tarkoittaa ja mitä etuja yhteistyö asiakkaalle tarjoaa.

Jos olet opiskellut viestintää Suomessa, olet varmasti törmännyt professori Leif Åbergin ”pitsamalliin”. Siinä viestinnän eri osa-alueet jaetaan viipaleisiin kuten pitsa pikaruokaketjun tiskillä. Jos olet käyttänyt saamiasi oppeja arkityössä, olet varmasti huomannut, että viestintätyötä on vaikea viipaloida tiukkarajaisesti. Esimerkiksi ulkoinen markkinointi voi olla tärkeä osa sisäistä viestintää.

Video on tullut jäädäkseen ja liikkuva kuva on jo pitkään saanut hyvin näkyvyyttä eri sosiaalisen median palveluissa. Tämä on huomattu myös maailman suurimpiin ammatillisen verkostoitumisen palveluihin kuuluvassa LinkedInissä, missä videosisällön määrä on ollut jatkuvassa kasvussa siitä lähtien kun videoiden jakaminen kanavassa tuli mahdolliseksi. Videoiden kasvava määrä johtuu yksinkertaisesti siitä, että LinkedInin käyttäjät ovat huomanneet, miten tehokkaasti video kanavassa toimii.

Olen käynyt erilaisten yritysten kanssa keskustelua heidän kohtaamistaan haasteista, ja huomannut, että on yksi asia, jota yritykset eivät itse osaa pohtia, koska ovat niin syvällä omassa tekemisessään. Lähes poikkeuksetta kaikki yritykset kuvittelevat, että ihmiset ovat yhtä kiinnostuneita heidän liiketoiminnastaan kuin he itse. Valitettavasti se usein tarkoittaa, että he ajattelevat etteivät tarvitse markkinointia. Toiset taas miettivät vain sitä yhtä oikeaa markkinointikanavaa, jossa asiakkaat kuumeisesti odottavat yrityksen mainosta. Katse on niin tiukasti pallossa, että on vaikea huomata, onko peli enää käynnissä. Siksi onkin syytä avata hieman ajatusmallia, jota jokaisen yrityksen olisi hyvä miettiä ennen kuin lähdetään pelaamaan erilaisten mainostaktiikoiden pariin. Sillä peli on käynnissä, eikä suinkaan välttämättä siinä kanavassa, missä luulit.

1. Asiakasymmärrys on kaiken perusta

Asiakasymmärryksen tulisi näkyä jo liiketoiminnan ylätasolla: keitä asiakkaamme ovat, palvelevatko tuotteemme asiakkaitamme ja minkä asiakkaan ongelman ratkaisemme? Kun menemme mainonnan pariin, pystymme määrittämään viestin relevantimmaksi asiakkaalle, voimme kohdentaa mainonnan oikeille henkilöille ja pystymme ymmärtämään minkälainen asiakkaan ostoprosessi on. Asiakasymmärryksen saavuttamiseksi paras keino on keskustella asiakkaiden kanssa, analysoida yrityksen asiakasrekisteri ja lähteä tutkimaan keskustelupalstoilta yrityksestä liikkuvia mielipiteitä ja kommentteja.

Asiakasymmärryksen tavoite on tuoda näkemys asiakkaisiin. Emmehän mene pelikentälle ennen kuin meillä on pelin säännöt selvillä. Asiakasymmärryksen tehtävä on asettaa meille oikea pelikenttä, jossa voimme olla luovia. Toisin sanoen, jos pelaat amerikkalaisen jalkapallon säännöillä jalkapalloa, ei homma toimi. Jos siis mainostat, mainosta kanavan ehdoilla. On täysin eri asia mainostatko radiossa, televisiossa, verkossa (ja siellä vielä joka kanavalla on omat sääntönsä) tai printissä.

2. Asiakaskokemus luo sujuvuutta

Asiakaskokemukseen on helppo saada myös konkretiaa. Aloita tunnistamalla kohderyhmä ja mieti sen jälkeen minkälainen polku asiakkaalla on ennen kuin hän ostaa sinulta. Astu asiakkaan saappaisiin ja pyri jäljittämään mitä tapahtuu, ennen kuin asiakas päätyy yrityksesi asiakkaaksi. Kuinka paljon asiakas lukee artikkeleita ja tekee vertailuja aiheeseen liittyen, etsiikö tietoa Googlesta, lukeeko alan lehtiä vai ostaako suoraan verkosta?

Sillä usko tai älä, asiakkaat eivät päätä etukäteen mistä ostavat tuotteen, vaan he tekevät tutkimusta ja vertailua, olipa kyseessä halpa tai kallis hankinta. Palvelun tuottaminen alkaa heti ensimmäisestä markkinointiviestistä aina irtisanomiseen asti, joten tämä putki pitäisi suunnitella asiakasta palvelevaksi kokonaisuudeksi, josta jää hyvä mieli. Eikä siis kannata unohtaa irtisanomisen jälkeistä markkinointia! Oikealla tavalla toimimalla saadaan moni tyytymätön asiakas houkuteltua takaisin.

3. Sisältö ratkaisee

Hyvin suunniteltu on ainoastaan puoliksi tehty. Jos halutaan saada aikaan jotain valmista, on syytä siirtyä suunnittelusta toimintaan. Nyt siis olemme tilanteessa jossa olemme tunnistaneet asiakkaan ja suunnitelleet polun jolla häntä palvellaan (katso kohdat 1 ja 2). Seuraavaksi onkin edessä asian viestiminen kyseisille asiakkaille.

Sisällön kanssa ollaankin jännän äärellä, sillä kun kukaan ei halua ostaa epäluotettavalta yritykseltä, päätyvät kaikki yritykset kehumaan omaa luotettavuuttaan ja vakavaraisuuttaan. Hyvä erottumistekijä onkin laadukas sisältö, mutta mitä se siis on? Laadukasta sisältöä ei ole se, että laitetaan oman firman logo pyörimään isolla rahalla mainonnassa. Ei edes vaikka kyseessä olisi oikea kohderyhmä, vaan kohderyhmän ja sisällön pitäisi kohdata. Uskaltaisin väittää, että 25–35-vuotiaat naiset eivät ole yksi kohderyhmä, joilla on yksi ja sama elämäntilanne. Vaikka myisit samaa tuotetta tai palvelua, niin sisällöt pitäisi suunnitella kohderyhmää mukaillen ja ottaen huomioon eri vaiheet ostoprosessissa. Mutta koska olet asiakasymmärryksen avulla muodostanut käsityksen siitä, keitä sinun asiakkaasi ovat, osaat myös puhutella heitä oikealla tavalla!

Sisällön tuottaminen voi olla työlästä, mutta ei välttämättä vaikeaa. Video on uusi musta, joten jos löytyy älypuhelin ja jotain sanottavaa, niin materiaali on jo tehty. Blogi on hedelmällinen alusta hakukoneiden algoritmien kanssa. Podcast on tehnyt näyttävän paluun ja elää uutta elämää. Formaatteja tärkeämpi on kuitenkin ymmärtää miksi sisältöä tehdään. Jos asiakkaasi käyttää puhelinta puhumiseen, kuuntelee autossa radiota podcastien sijaan ja kalastaa vapaa-ajallaan kaukana sivistyksestä, niin edellä luetellut formaatit menevät hukkaan ja viestisi saa joku digihipsteri, joka ei tiedä mitä vieheellä tehdään.

Sanoista tekoihin!

Alkoiko pelottaa? Älä huoli, tärkeintä on pohdiskelun sijaan siirtyä suoraan toimintaan, eli toteutukseen. Yritä kuitenkin tehdessäsi pitää asiakas mielessä. Esimerkiksi hakusanamainonta vaikuttaisi yksinkertaiselta keinolta jossa ei liian tarkasti tarvitse miettiä asiakasta. Ikävä kyllä erilaiset hakusanat, sanamuodot itse mainoksessa ja kilpailu muiden palvelutarjoajien kanssa antaa jo aihetta ajatella hetken asiakasta. Voimmeko saada enemmän tietoa asiakkaasta jostain hyvän perstuntuman lisäksi? Miten voimme tukea ja tehdä ongelmanratkaisusta mahdollisimman miellyttävää? Pystymmekö tarjoamaan viestintää, joka on asiakkaalle relevanttia? Tässä onkin oikea haaste näin datan ja teknologian aikana: ajattele, että yrität tavoittaa oikean ihmisen ja tavoitteenasi on hurmata hänet. Mainonta on vähän kuin treffailu – kun saat asiakkaan rakastumaan itseesi, olet päässyt tavoitteeseen! Ja jos tuntuu ettet itse selviä tästä kaikesta,ota avuksesi osaava kumppani.

Kaipaatko apua markkinointiin? Tilaa maksuton opas!

Kun heittää ilmoille ajatuksen, että kaikki ovat jostain asiasta samaa mieltä, tulee oitis mieleen, ettei ketään kiinnosta mistä joku on samaa mieltä. Olemme tottuneet siihen, että polarisoituminen ja mielipiteiden eroavaisuus tuovat väriä LinkedIn- ja Twitter-virtoihin, ja että nimenomaan eri mieltä oleminen on se juttu, jolla erotumme. Minua on kuitenkin jo pitkään kiinnostanut se, miten samoista asioita kaikki puhuvat, vaikka antavatkin niille eri termejä. Näennäisesti olemme eri mieltä vaikka todellisuudessa olemme monesta asiasta liikuttavan yksimielisiä.

Pakko myöntää, jäähän se mieleen kun kollega palaverissa sanoo että markkinointi pilaa aina kaiken. Mutta vähän kun asiaa selvittelin, täytyy sanoa että ymmärrän mitä hän tarkoitti. Etenkin nykypäivänä verkkoon syntyy mitä moninaisempia ilmiöitä, joita ihmiset alkavat luoda, jakaa, seurata ja kommentoida. Vaan eipä aikaakaan, kun Mainosmies Mainostaja havaitsee, että kyseisen asian, kanavan tai ilmiön voisi jollain tavalla monetarisoida. Ja näin markkinointi on siis ”pilannut” tämänkin sinänsä mainion asian. Muistatteko sen ajan ei niin kauan sitten kun Facebookissa sai hienosti näkyvyyttä orgaanisilla postauksilla? Aivan.

Black Friday on Yhdysvalloista lähtöihin oleva alennusmyyntipäivä, joka on perinteisesti käynnistänyt joulumyynnin. Tarinan mukaan Black Friday nimi tule esiitä, että kauppojen tilinauhan väri muuttuu miinuksen punaisesta plussan mustaan kun ihmiset ryntäävät kauppoihin Kiitospäivän jälkeisenä vapaapäivänä. Viimeisien vuosien aikana Black Fridaysta on muodostunut merkittävä kauppapäivä ja joulumyynnin käynnistäjä lähes kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Black Fridayn (29.11.2019) lähettyville nivoutuu myös muita tärkeitä alennusmyyntipäiviä kuten alkujaan verkkokaupan Black Friday -vastine Cyber Monday (2.12.2019) ja Kiinasta lähtöisin oleva Single’s Day (11.11.2019).

Haluaisitko aloittaa LinkedIn-mainonnan, mutta et tiedä, mistä kannattaisi lähteä liikkeelle? LinkedInissä voi tavoittaa asiakkaita monella tavalla. Tässä artikkelissa perehdymme Linkedinin mainosmuotoihin ja niiden ominaisuuksiin.

Taas sama mainos! Onko joskus käynyt niin, että olet vieraillut yrityksen sivuilla ja yrityksen mainos on jäänyt seuraamaan sinua ympäri internetiä herättäen ärsytyksen? Et ole yksin.

Mainonnan kohdentaminen on haastavaa. Kohdennetun mainonnan tarkoitus ei nimittäin ole synnyttää ärsytyksen tunnetta, vaan päinvastoin herättää kiinnostus mainostettavaa tuotetta, palvelua tai yritystä kohtaan. Oikein toteutettuna mainonta toimii niin hyvin, että mainontaa näkevä kokee sen mainonnan sijaan itselleen mieluisana sisältönä eikä mainoksena. Listasimme 5 vinkkiä datan hyödyntämisestä markkinoinnissa.

Markkinointikenttä muuttuu alati monimutkaisemmaksi ja jopa alalla työskentelevien voi olla haasteellista pysyä muutoksen mukana. On markkinoinnin automaatiota, ohjelmallista ostamista, tekoälyä, AR/VR:ää, asiakastiedon analysointia ja niin edelleen. Markkinoinnin osaaminen onkin muodostunut yrityksissä pullonkaulaksi. Tutkimuksen mukaan vain kolmannes suomalaisyrityksistä kokee, että heiltä löytyy tietotaitoa hyödyntää digitaalisia työkaluja. Yrityspäättäjät itsekin myöntävät, että osaamisvaje on yrityksissä viime vuosina kasvanut.

Suomalaiset viettävät juhannusta hyvin perinteisesti, selviää Fonectan hakudatasta. Juhannusviikolla haetaan eniten alkoholi- ja olutkauppojen, alkoholimyymälöiden ja tanssipaikkojen tietoja. Juhannusperinteet näkyvät myös ruokavalinnoissa: ranskalaiset, kreikkalaiset tai espanjalaiset ravintolat eivät silloin kiinnosta.

Google Shoppingin beta-versio on vihdoin saatu Suomeen. Muualla jo pitkään käytössä ominaisuus avattiin Suomessa beta-versiona, mikä tarkoittaa, että ominaisuutta kokeillaan meillä ennen täyttä käyttöönottoa. Mainostajalle uutinen on iloinen – etenkin suuret verkkokauppayritykset hyötyvät uudesta ominaisuudesta.

Kaikki markkinointia työkseen tekevät tietävät, että markkinointi on aihe, josta lähes kaikilla on mielipide. On helppoa sanoa, mitä pitäisi tehdä, mutta todellista markkinoinnin syväosaamista ei ihan jokaiselta kaduntallaajalta löydy. Meidän markkinointia tekevien on oltava luovia mutta tuloksellisia, innostavia mutta datalähtöisiä visualisteja, mutta samalla osattava pyörittää exceleitä.

LinkedIn on loistava kanava verkottumiseen ja rekrytointiin, mutta pitkäaikaisen vaikuttamisen vahvana kanavana sitä tunnetaan aivan liian vähän. Esimerkiksi etujärjestöt käyttävät LinkedIniä hämmästyttävän heikosti siihen nähden, miten suuri osa niiden omista jäsenistä ja suomalaisista mielipidevaikuttajista siellä on läsnä.

Ajankohdalla on väliä! Mihin aikaan sinä lähetät markkinointisisältösi? Tiedätkö kenelle markkinoit? Listasimme merkittävimmät markkinointitrendit – muista nämä asiat kohdentamisesta, automaatiosta, mobiilista, tekoälystä ja sisältömarkkinoinnista.

Miten markkinoinnin päättäjät kohdentavat markkinointiaan? Mihin markkinoinnissa panostetaan ja mitkä asiat jäävät vähemmälle huomiolle? Kysyimme markkinointipäättäjiltä mitkä asiat he kokevat tärkeiksi ja mitkä taas vähemmän tärkeiksi markkinoinnissa. Sama tutkimus toteutettiin myös vuonna 2015, mitä muutoksia markkinoinnin trendeissä on näkyvissä?