Fonecta työnantajana

Hybridityöstä on tullut monelle normaali työnteon tapa. Jotta se onnistuu ja töitä voi tehdä tietoturvallisesti ajasta ja paikasta riippumatta, tarvitaan ajanmukaiset työvälineet, yhteiset pelisäännöt – ja tulevaisuuden ennakointia, kirjoittaa Fonectan ICT-johtaja Tapio Lautanala.

Fonectan 15 hengen verkkolöydettävyystiimi pitää asiakasyritysten tiedot ajan tasalla verkossa. pääasiassa Tampereella työskentelevä tiimi vie yrityksen vaikka Googleen, jos se ei siellä vielä ole.

Aina oikeaan aikaan ja riittävästi uutta haastetta. Sen takia ICT Service Manager Hanna Saarivirta on viihtynyt Fonectalla sen koko historian ajan.

Monen Fonectalla pitkään viihtyneen työura on alkanut erinimisessä yrityksessä ja muuttunut fonectalaisuudeksi yritysostojen seurauksena. Hanna Saarivirtakin aloitti Fonectalla tavallaan jo syksyllä 2001.

Hän oli aiemmin työskennellyt kaavanpiirtäjänä vaateteollisuudessa, mutta alan työmahdollisuudet olivat Suomessa kapenemassa, kun taas it-alalla tarvittiin väkeä. Hanna kurssitti itsensä mikrotukihenkilöksi ja työskenteli pari vuotta energia-alan yrityksessä, kunnes oli perheen aika.

”Olimme asuneet viisi vuotta Kaarinassa. Äitiyslomani jälkeen halusimme muuttaa takaisin Tampereen seudulle. Vaihdoimme miehen kanssa samoihin aikoihin työpaikkaa, minä menin Telenor Medialle it-asiantuntijaksi. Olin hirveän onnellinen, kun pääsimme muuttamaan takaisin Tampereelle. Siinä loksahti monta asiaa kohdalleen kerralla”, Hanna kertoo.

Johtotehtävissä eri puolilla Suomea

Työnantaja vaihtui myöhemmin ensin Inoa Suomeksi ja sitten Fonectaksi. Inoa Suomen ajoilta Hannalle tuli tutuksi Annu Kairtamo, joka myös on edelleen fonectalainen. Hanna vastasi atk-tuesta, palvelimista ja laitteista, Annu taas tunsi myyjien käyttämät ohjelmat.

”Jos Jyväskylän, Turun tai Helsingin toimistolla aloitti uusi myyjäryhmä, lähdimme Annun kanssa autolla paikan päälle. Minä pakkasin peräkonttiin pöytäkoneita ja monitoreja. Kun olin saanut koneet asennettua, Annu piti myyjille tuotantokoulutuksen. Olimme paikalla toimistoilla aina kello kahdeksan riippumatta siitä, millä paikkakunnalla olimme.”

Asennustyöt olivat fyysisiä ja sitä sorttia, joka ei aina etene suunnitelmien mukaan. Hanna istui välillä palvelinhuoneen lattialla johdot käsissään ja mietti, että mitähän seuraavaksi. Kerran laitteet oli erityisen vaikea saada yhdistettyä verkkoon ja Annukin jo tuli kyselemään, missä vaiheessa pääsisi pitämään koulutusta. Työ oli tarkkaan ketjutettua.

”Yhden kerran olimme menossa Jyväskylään aikaisin aamulla asentamaan koneita. Ajoimme pilkkopimeässä ja hirveässä lumimyräkässä. Jossain Jämsän ja Tampereen välillä Annu kysyi, että näetkö sä tienreunoja. Vastasin, että en. Annu sanoi, että en mä kyllä oikeastaan näe edes noita edellä ajavan auton takavalojakaan.”

Nyt muisto naurattaa, vaikka Hanna myöntää hetken olleen karmiva.

”Se kuvastaa sitä, että me oltiin ihan tosissaan, ja ne hommat piti tehdä. Ei me kyllä nykyään enää tehtäisi noin!” Hanna vannoo.

Putkimonitoreja sylin täydeltä

Fonectalla oli 2000-luvulla  paljon väkeä, Tampereellakin kymmenen eri myyntitiimiä. Jossain vaiheessa muutetiin Finlaysonin alueella isompiin tiloihin ja kaikkien työasemat toimistolla vaihdettiin. Kymmenet ja taas kymmenet tietokoneet ja monitorit tulivat toimistolle laatikoissa ja kuljetuslavoilla.

”Niitä sitten purettiin ja kiikutettiin myyjille ja asiakaspalveluun sitä mukaa, kun asennuksia saatiin tehtyä. Siihen aikaa monitorit olivat niitä isoja putkijuttuja. Kannoin niitä sylissä pitkin käytäviä, kunnes jossain vaiheessa sain apteekkikärryt. Ne kärryt ovat muuten vieläkin Tampereen toimistolla ahkerassa käytössä.”

Tarjolla oli myös ylemmän tason tehtäviä eli piuhojen vetämistä toimiston katosta.

”Kerran neuvotteluhuoneessa seisoin pöydällä ja tein jotain datatykille. Astuin pöydällä niin, että se keikkasi ja lensin lattialle. En satuttanut pahasti, mutta huomasin, että puhelimeni oli ihan vieressäni. Soitin sitten assarille toiseen kerrokseen ja hän piipahti tarkistamaan, että olin kunnossa”, Hanna muistelee.

Haasteita oikeaan aikaan

Fonectan ensimmäiset parikymmentä vuotta ovat sisältäneet paljon muutoksia. Hannan työhön on vaikuttanut konkreettisesti esimerkiksi se, että lankapuhelimet ovat vaihtuneet kännyköihin ja ne kookkaat pöytämonitorit ja tietokoneet läppäreihin.

Myös työnimikkeet ovat vaihtuneet – hän on ollut it-asiantuntija, kehitysasiantuntija, tuotantoasiantuntija, Salesforce-järjestelmäpäällikkö ja nyt kolmisen vuotta ICT Service Manager. Asemapaikkana Hannalla on edelleen rakas Tampere.

”Nyt vastaan Fonectan it-infrasta, tietoliikenneyhteyksistä, laitteista ja niiden elinkaaresta sekä lisensseistä ja it-palveluista. Kumppanille on osin ulkoistettu sellaista työtä, mitä tehtiin ennen itse, ja kehitän palveluita yhteistyössä heidän kanssaan.”

Jokaisella on omat syynsä, miksi viihtyy työpaikassa. Hannalla osa motivaatiosta tulee itse työn sisällöstä, mutta tärkeää on ollut erityisesti mahdollisuus kehittyä.

”Yksi tosi iso asia mun kohdalla ovat olleet uudet haasteet. Niitä on aina ilmaantunut, kun olen niitä kaivannut. Ja luotto! Se, että muut ajattelevat, että kyllä toi osaa ja selvittää ja hoitaa. Fonectalla ollaan kannustavia ja annetaan vastuuta. Eikä ketään jätetä yksin. Jos liputat, että tarvitset jeesiä, sitä jeesiä löytyy.”

Ja muutos – se on pysyvää!

Hannan työura on tuttu monelle suomalaiselle viime vuosilta – ensin alanvaihto parempien työmahdollisuuksien takia ja sitten aktiivista oman osaamisen kehittämistä.

”It-tekeminen missä tahansa yrityksessä vaatii koko ajan oppimista. Pitää olla halua oppia. Teknologia kehittyy niin nopeasti, ettei voi jäädä sen osaamisen varaan, mikä itsellä joskus on ollut.”

Viimeksi Hanna opiskeli kaksi vuotta töiden ohella Haaga-Heliassa ja valmistui ICT-tietojenkäsittelyn tradenomiksi 2020.

”Se opintokokonaisuus kasvatti teknologian osaamistani ja ymmärrystäni monessa kohdassa. Koulun penkiltä saat perustiedon, mutta itse työ on se, joka oikeasti opettaa. Se antaa valmiuden siihen, että kun haasteita ilmenee, niihin pystyy tarttumaan.”

Hanna puhuu kiihkeästi opiskelun puolesta. Kun muita fonectalaisia aloitti samoja opintoja Haaga-Heliassa, joku kysyi varovasti, miten opiskelusta selviää.

”Sanoin, että jos mä olen selvinnyt siitä, niin säkin selviät! Kouluun pääseminen ja aloittaminen on vaikein vaihe. Jos sinne pääsee, kyllä sieltä valmistuu.”

Aateekoota ja leipomishommia

Hannan nykyiseen ”ICT-poppooseen” kuuluu kolme tiimiä: data- ja AI-tiimi, Salesforce-tiimi ja pilvitiimi, johon hän itse kuuluu.

”Vaikka me teemme vähän kuivaa it-työtä, oman porukan kesken meillä on mustaakin huumoria. Moni halusi aikanaan eroon atk- ja mikrotukihenkilötitteleistä, mutta meistä on kauhean hauskaa, kun me sanotaan, että tehdään tätä aateekoota.”

Viime aikoina ICT-porukka on siirtänyt sormet näppikseltä taikinakulhoon.

”Jo toisen kerran meillä oli yhteinen Fonectan atk leipoo -tapahtuma. Avaamme keittiömme muille pitämällä videoyhteyttä päällä ja leivomme kaikki samaa tai omia reseptejämme. Itse leivoin viimeksi sitruunamutakakun. Ainoa harmittava juttu on, ettemme pääse maistelemaan muiden leivonnaisia, mutta lähetämme niistä kyllä toisillemme valokuvat!”

Lue myös jutussa mainitun Annun Kairtamon urasta Fonectalla!

Fonecta perustettiin 20 vuotta sitten 27.3.2002, kun Sonera Info Communications siirtyi yrityskaupassa pääomasijoittaja 3i:lle ja sai henkilöstön nimikilpailussa nimekseen Fonecta. Nimi Fonecta syntyi sanojen Phone ja Connect yhdistelmästä, olihan Fonectan päätoimialana numeropalvelut ja puhelinluettelot. 20-vuotisen uransa aikana Fonecta on muuttunut täysin digitaaliseksi markkinointitaloksi, joka tarjoaa yli 30 000 yritysasiakkaalle tuloksellisia digimarkkinoinnin palveluja. Artikkeli on osa Fonectan 20-vuotisjuhlavuoden juttusarjaa.

Yksi talo, monta mahdollisuutta! Haluatko töihin Fonectalle?