- Perusbisneksemme on pian sata vuotta pysynyt samana. Kysymys on loimien ja kuteiden välisestä liitosta, josta syntyy mattoja, kertoo Alestalon Mattokutomon Senior Advisor Esa Alestalo.

Vaikka perusbisnes on sama, mikään muu ei sitten olekaan ennallaan. Oma kotoinen hämäläinen nurkka on vaihtunut maailmanvalloitukseen. Yritys ostaa raaka-aineita ympäri maailmaa ja myy niitä mm. räsymatonvalmistajille Intiaan sekä eurooppalaisille moppivalmistajille.

Vähänkin naistenlehtiä lukevat ovat huomanneet, että käsitöitten arvostus on palannut. Mattoja kudotaan erilaisissa kudontapiireissä ja harrastuskerhoissa. – On hienoa, että esimerkiksi lahtelainen Kankurin Ilo on pitkään pitänyt käsityön aatetta yllä, ja ikivanhat taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle, tosin nykyaikaisina versioina.

Kierrätystä ennen ja nyt

Ennen vanhaan kierrätystä oli se, kun naiset leikkelivät käyttökelvottomat vaatteet matonkuteiksi ja tekivät niistä mattoja. Lähes jokainen kypsään ikään ehtinyt muistaa lapsuudestaan Hämeen Ruusu -matot kotinsa lattioilla.

Nykyiset mattojen raaka-aineet ovat nekin kierrätystavaraa. Tekstiiliteollisuuden haaskiot päätyvät matonkuteiksi. Suomessa mattoja kudotaan muuun muassa hygieniapyyhkeitten valmistamisessa yli jääneestä sivutuotteesta. Matonkude on kevyttä, koska se koostuu viskoosista ja polyesteristä.

Maton valmistaminen vaatii siis vahvan perinteen ja taidon, joka on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Esimerkiksi Ikea epäonnistui yrittäessään siirtää räsymattohankintojaan Intiasta Kiinaan. Sieltä ei löytynyt riittävästi ammattitaitoisia kutojia. Intiassa maton kutomisella on vuosituhansien perinteet, ja siksi se menestyy tällä alalla.

Vieras kulttuuri on haaste

Alestalon Mattokutomo on tehnyt kauppaa intialaisten kanssa 1990-luvun alusta alkaen. Alestalo tuntee maan kulttuurin ja tavat, sillä virheisiin ei ole varaa. – Intialaisilla on hyvä englannin kielen taito ja hindut ovat joviaalia väkeä. Mutta pienestäkin virheestä voi joutua tullissa maksamaan kovankin hinnan.

Suomen suurlähetystö ja sen kaupalliset attaseat saavat Alestalolta kiitosta. – Apua tulee aina, kun pyydetään. Lähetystön henkilökunnalla on hyvät suhteet paikallisiin virkamiehiin. Parempaa palvelua ei yhteiskunnan taholta voisi saada.

http://www.ess.fi/yrityselamaa/2015/02/09/harvinaisuus-suomessa--lahtelainen-yritys-menestyy-ikivanhalla-toimialalla