Kolme tekijää, jotka yhdistävät menestyneitä ihmisiä

Asiakaskokemus on ollut työni ydin; se punainen lanka, joka sytyttää. Aloitin juuri ratkaisukeskeisen terapian opinnot, ja huomaan ajatukseni siirtyilevän entistä intensiivisemmin niistä kaikkein tärkeimmistä, asiakkaista, myös meihin kanssaihmisiin tässä ympärillä - maisemakonttorissa, neukkareissa, käytävillä.

Entä jos asiakaskokemuksen rinnalla kääntäisimmekin valokeilan välillä itseemme ja tarkastelisimme oman mielemme maisemaa? Sitä, millä asenteella juuri minä kohtaan työpäivän eri tilanteet ja haasteet? Entä kun asiat eivät suju kuten olisin halunnut, mitä silloin ajattelen, tai erityisesti: kuinka toimin?

Tästähän se asiakaskokemuskin kumpuaa. Ei jostain ulkoapäin, vaan meistä yrityksen työntekijöistä: sinusta ja minusta.

Howard Gardner, Harwardin yliopiston kasvatustieteen professori, seurasi menestyneiden ihmisten, kuten Wolfgang Amadeus Mozartin, Sigmund Freudin, Virginia Woolfin ja Mahatma Gandhin elämäkertoja, ja tutki sitä, mitä yhteistä heissä oli.

Näiden ihmisten menestyksen salaisuus ei ollut niinkään synnynnäiset lahjat, vaan se, kuinka he hyödynsivät voimavarojaan ja käänsivät vastoinkäymiset voitokseen. Gardner tiivisti löydöksensä kolmeen viisauteen:

Reflektointi

Pyri ymmärtämään tilanne suhteessa pitempiaikaisiin pyrkimyksiisi ja päämääriisi. Pyydä muiden palautetta, ja kuuntele tarkkaan mitä he sanovat. Mikäli et jatkuvasti reflektoi eteesi tulevia asioita, et voi oppia kokemuksistasi.

Tilanne: Otan itseni esimerkiksi: vakavin työelämässä kohtaamani vastoinkäyminen oli se, kun sain potkut. Toimitusjohtaja pyysi minut puheilleen, ja otin innoissani lehtiön mukaan muistiinpanoja, uutta tehtävänantoa varten, jonka luulin häneltä olevan tulossa. Hämmennykseni oli sanomaton, kun kuulin, että saisin lähteä. Heti. Olin hyvin, hyvin pettynyt, suorastaan järkyttynyt, ja tosi, tosi vihainen: koin tilanteen täysin epäoikeudenmukaiseksi. Tässä olin, irtisanottu.

Pohdinta: Lähdin joitain päiviä myöhemmin kävelylle sisareni kanssa, ja purin tuntojani. Kuunneltuaan minua hän kertoi, että hänen nuorimmaisensa oli vailla iltapäivähoitoa. Nyt voisin auttaa sisartani, kun minulla oli siihen aikaa. Keskustellessamme totesin myös, että olin yläkoulusta saakka itse asiassa halunnut psykologiksi. Tämä oli se pitemmän tähtäimen päämääräni, joka olikin pitkään jäänyt taka-alalle. Päätin lähteä toteuttamaan haavettani, ja lähdin opiskelemaan avoimeen yliopistoon psykologiaa. Nyt oli vihdoin siihen aikaa!

Mitä tapahtui: Suoritin psykologian perusopintokokonaisuuden, ja jatkan nyt terapiaopintojen parissa. Koen sekä työni että arkeni olevan lähempänä kiinnostuksen kohteitani. Saan myös nykyisessä työpaikassani tehdä töitä, jotka liittyvät työhyvinvointiin. Voin paremmin.

Voimavarojen hyödyntäminen

Älä murehdi heikkouksiasi, vaan suuntaa sen sijaan huomiosi vahvuuksiisi. Pyri hyödyntämään niitä joka tilanteessa.

Tilanne: Parin kuukauden sisällä irtisanomisesta sain puhelun, jossa työnantaja pyysi minua takaisin. No nyt tämä vasta hämmentäväksi kävi… en kai nyt ikinä palaisi paikkaan, josta minut on irtisanottu, enhän?

Voimavarat ja vahvuudet: Työmotivaationi pohjautuu haluun palvella. Olen myös hyvin empaattinen. Kun pohdin juuri eteeni tullutta yllättävää tilannetta, koin vahvana halun auttaa entisessä työpaikassani edelleen töitä tekeviä kollegojani.

Mitä tapahtui: Palasin entiseen työpaikkaani. Tilanne ei ollut tunnetasolla ihan niitä helpoimpia, mutta jaksoin kuitenkin, todennäköisesti siksi että pidin itse työstä erittäin paljon. Sain myös työstäni erinomaista palautetta. Tämän koin erityisen tärkeänä. Irtisanomisen aiheuttama huonommuuden tunne väistyi pikkuhiljaa onnistumisen tunteiden tieltä.

Kesälomalle lähtiessäni bongasin työpaikkailmoituksen, joka innosti. Hain töitä, ja sain paikan. Tein työtehtävät sopivaan vaiheeseen siirrettäväksi uudelle tekijälle, ja sain lähteä työpaikastani minulle sopivalla tavalla: asiat loppuun hoitaen.

Näkökulman vaihtaminen

Opettele näkemään vaikeudet, epäonnistumiset ja kritiikki siinä valossa, että opit niistä. Kaikesta on opittavissa jotakin, jota voit hyödyntää tulevaisuudessa. Juuri kyky kääntää näennäisen negatiiviset asiat hyödyksi auttaa sinua kohtaamaan kaikenlaiset tilanteet tehokkaasti.

Mitä opin: Vastoinkäyminen ei ollutkaan vain vastoinkäyminen: potkut saivat minut pohtimaan elämääni uudessa valossa. Aloinkin keskittyä enemmän minulle merkityksellisiin asioihin. Ilman potkuja olisin tuskin alkanut opiskella psykologiaa tai antanut samassa määrin aikaa perheelleni.Haluni palvella toi minulle myös työni takaisin. Ei ihan niitä huonoimpia yhtälöitä!

Uusi näkökulma: Potkut osoittautuivatkin onnenpotkuiksi. Suuresta pettymyksestä huolimatta asia kääntyi pitemmällä tähtäimellä positiiviseksi: elämäni sai minulle luontaisemman suunnan. Näin koen nyt.

Perspektiivin laajentaminen tai näkökulman vaihtaminen auttaa meitä näkemään sen, että olosuhteiden uhriksi ei tarvitse koskaan jäädä. J. P. Sartre on osuvasti todennut: ”Tärkeää ei ole se, mitä he ovat tehneet sinusta, vaan se, mitä sinä olet tehnyt siitä, mitä he ovat tehneet sinusta”.

 

Lähde: Gardner,H. (1997) Extraordinary minds. London: Phoenix.