Kategoria: Tutustu meihin

Jonna Nenosella on positiivisia kokemuksia myyntiyöstä Fonectalla.

Kenttämyynnissä jalkojen pitää käydä koko ajan

Jonna Nenonen on toiminut Fonectalla Turussa Account Managerina myynnissä 2,5 vuotta. Miten Jonna päätyi myyntihommiin, miten asiakkuuksia nykyään hoidetaan, millaiselle ihmiselle myyntityö sopii ja millaista on myyjän arki? Jututimme kiireistä Jonnaa mm. näistä aiheista.

Ihminen ostaa ihmiseltä

Lukion jälkeen Jonna haki kauppakorkeaan. Sillä kertaa ovet eivät auenneet mutta toimelias Jonna ei jäänyt lepäämään laakereilleen vaan päätti pitää välivuoden samalla ruokakaupan kassalla työskennellen. Myynnistä Jonnalla ei ollut juurikaan kokemusta mutta elokuussa 2014 hän löysi itsensä töistä Vilperiltä, jossa hän myi mm. kotisivuja yrityksille puhelimitse ja myöhemmin työn ohella auttoi myös muita myyjiä. Fonectalle Jonna päätyi yrityskaupan kautta kun Fonecta osti Vilperin joulukuussa 2015. Ensimmäiset puoli vuotta Jonna jatkoi puhelinmyyntiä kunnes siirtyi kenttämyyntiin elokuussa 2016.

”Ihminen ostaa aina ihmiseltä. Iloisen persoonani takia sovin mielestäni paremmin kasvokkain tapahtuviin myyntitilanteisiin. Nautin suuresti kun saan olla ihmisten kanssa tekemisissä ja pääsen auttamaan yrityksiä kokonaisvaltaisesti heidän markkinoinnissaan,” pirteä Jonna kertoo.

Jonnan salkussa on laajasti kaikenlaisia asiakkaita eri toimialoilta ja tämä on hänen mielestään ainoastaan hyvä asa. Maantieteellisesti asiakkaat sijoittuvat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Mitä vieraampi toimiala on Jonnalle, sitä tarkemmin tulee kysyttyä asiakkaan liiketoiminnasta, sen tavoitteista ja toimialasta. Myyjän työssä eri toimialoista oppii paljon mutta silti koskaan ei voi olettaa mitään vaan jokaisen yrityksen tavoitteet on selvitettävä erikseen. Aito kiinnostus yrityksen toimintaa ja tavoitteita kohtaan on myymisen lähtökohta.

Huomioi jokainen asiakas erikseen

Fonecta tarjoaa asiakkailleen kampanjoiden tuloksista tarkkoja raportteja, joista asiakkaat voivat seurata tuloksia mutta monesti hedelmällisintä on käydä tuloksia läpi yhdessä.

”Mielestäni on tärkeää kysyä jokaiselta asiakkaalta myyntitilanteessa miten usein he haluavat, että olemme yhteydessä, tällöin ollaan samalla kartalla yhteydenpidon osalta. Minulla on asiakkaita, joiden kanssa ollaan yhteydessä pari kertaa vuodessa ja myös asiakkaita, joiden kanssa soitellaan joka kuukausi ja tavataan joka toinen kuukausi. Saatan silti soitella ”mitä kuuluu” –puheluita sovittujen tapaamisten välissä”, Jonna toteaa.

Asiakkaat ovat myös usein itse Jonnaan yhteydessä. Juuri luottamuksen syntyminen myyjän ja asiakkaan välille on Jonnan mielestä kaikkein tärkein asia.

”Luottamusta rakennetaan avoimuudella eli myös vaikeista asioista puhutaan suoraan. Asiakkaaseen pitää olla yhteydessä kaikissa asioissa, niin hyvissä kuin huonoissakin. Jos meidän päässä on mokattu jotain, otan heti itse yhteyttä asiakkaaseen ja korjaamme asian”, Jonna kertoo ja jatkaa: ”Toisaalta olen myös hyödyntänyt laajoja verkostojani asiakkaan avuksi myös yllättävissä tilanteissa, vaikkapa vinkannut hyvästä henkilöstövuokrausyrityksestä kun asiakkaallani ollut työvoimapula.”

Viikon suunnittelu omissa käsissä

Jonna suunnittelee viikkonsa itse mutta tietyt rutiinit siihen kuuluvat, kuten se, että maanantaina buukataan. Tiistait, keskiviikot ja torstait on pyhitetty asiakastapaamisille ja perjantaisin pidetään toimistopäivää, jolloin hoidetaan paperiasiat kuntoon.

”Pidämme tiimin kanssa viikottain ”ratkaisupajan” eli käymme yhdessä läpi erilaisia, vähän mutkikkaampia keissejä ja ratkomme niitä yhdessä. Samalla tottakai jaetaan onnistumisia”, Jonna valottaa.

Asiakaskäyntejä Jonnalla kertyy viikossa kymmenisen kappaletta. Joskus niihin lähtee esimieskin mukaan, toisinaan taas Fonectan mainonnan asiantuntija mutta pääasiassa työ on hyvin itsenäistä. Narut tulee pysyä hyvin käsissä, jotta paketti pysyy kasassa.

”Ison talon etu on kyllä se, että vaikka olen itse työstäni vastuussa niin yksin tätä ei tarvitse tehdä! Aina saa apua tiimiltä, esimieheltä tai meidän asiantuntijoilta”, iloitsee Jonna.

Myyntityö sopii ahkerille, itsenäisille ja ratkaisukeskeisille

Myyntityössä on yleensä vain taivas rajana. Omasta aktiivisuudesta riippuu se, miten paljon saa aikaan ja myös se, miten paljon tienaa. Maalaisjärjellä pärjää pitkälle mutta muistakin ominaisuuksista on apua.

”Mielestäni työ sopii hyvin ihmisille, jotka ovat energisiä, positiivisia, ratkaisukeskeisiä ja haluavat suunnitella itse omat aikataulunsa. Pitää olla valmis muuntautumaan ja kehittymään koko ajan ja pitää olla loputtoman kiinnostunut yritysten liiketoiminnasta. Pelkillä tuotteen ominaisuuksilla tehdään harvoin kauppaa eli persoonaa pitää heittää peliin, jotta pärjää”, pohtii Jonna.

Lisäksi myyntityölle on tyypillistä se, että aina ei luista ja joku kuukausi voi notkahtaa tulosten osalta, jos mailaa tulee puristettua liian lujaa. Ennakoimalla voi varautua näihin tilanteisiin mutta tärkeintä myyntityössä on pitää hyvästä fiiliksestä kiinni.

”Tää on vaan työtä, sekin pitää muistaa ja stressaaminen ei ainakaan auta silloin jos menee hieman huonommin! Koko ajan täytyy tehdä parhaansa ja jalat pitää käydä koko ajan, kenttämyynnissä kun ollaan. Onnistumiset ruokkivat onnistumisia eli lannistua ei saa”, Jonna kannustaa.

Ylpeydellä myyjän titteliä kantava Jonna pitää myyntiä yhtenä yrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Yritykset voivat selvitä vain myymällä tuotteitaan ja palveluitaan, joten vaikutus yrityksen menestykseen on suora ja siitä ajatuksesta Jonnakin pitää kiinni joka päivä.

Teksti: Katariina Kemppi


Fonecta tarjoaa yrityksille tehokkaat digitaaliset ratkaisut verkosta löytymiseen, markkinointiin sekä parempaan asiakasymmärrykseen. Palveluvalikoima kattaa kaikki ostoprosessin eri vaiheet aina mielenkiinnon herättämisestä ostoon ja sitouttamiseen. 
Fonectan missio on auttaa suomalaisia yrityksiä parantamaan digitaalista kilpailukykyään. Fonecta työllistää viidellä paikkakunnalla yhteensä n. 350 asiantuntijaa, jotka palvelevat 36 000 yritysasiakasta ympäri Suomen.

Fonecta toimii Best Seller Competitionin 2019 pääyhteistyökumppanina.

NOSTE-ohjelmaan osallistujat syksyllä 2017

Omat työntekijät ovat se suurin voimavara

Kun Fonectan NOSTE-ohjelma keväällä 2017 käynnistettiin, oli tavoitteena sekä tarjota kehittymismahdollisuuksia fonectalaisille asiantuntijoille, että saada kenties piilossakin olevaa osaamista koko yrityksen hyödyksi. Miten ohjelmassa ollaan onnistuttu nyt, kun takana on kaksi ”kautta” NOSTEtta?

Mikä ihmeen NOSTE?

NOSTE on siis meidän sisäinen asiantuntijoille suunnattu kehittymisohjelmamme, johon esimiehet voivat joka kevät ehdottaa omia alaisiaan, joissa näkevät erityistä potentiaalia tai halua kehittyä ja oppia uutta. Johtoryhmä tekee lopullisen valinnan siitä, ketkä ovat ne noin 20 valittua, jotka vuosittain pääsevät mukaan ohjelmaan. Osallistujia on eri puolilta taloa, kaikilta paikkakunnilta niin myynnin, asiakaspalvelun kuin tuotannon sekä muiden asiantuntijayksiköiden tiimeistä.

NOSTE käynnistyy aina loppukeväästä, ja sen toteuttamisessa on mukana myös ulkopuolinen taho, joka tuo mukaan teoreettista asiaa, joka sitten sidotaan Fonectan strategiaan, tuotekehitykseen tai asiakaskokemuksen kehittämiseen.

Miten NOSTEen kokevat järjestäjät ja osallistujat?

”On ollut hienoa nähdä NOSTE-ohjelman suosio ja sen tuomat onnistumiset henkilöstön keskuudessa” kertoo henkilöstön kehittäjä Heidi Kemppainen, joka on HR:n puolelta ollut mukana luomassa ohjelmaa ja vastaa sen toteuttamisesta. ”Halusimme tuoda esiin talon sisäistä osaamista ja antaa ihmisille sekä mahdollisuuden verkostoitua, että kehittyä, ja siinä olemme onnistuneet. Omissa valmennuksissani annan osallistujille työkaluja itsensä johtamiseen ja esiintymisvarmuuden parantamiseen, emme siis keskity pelkkään liiketoimintaan. Olemme myös halunneet varmistaa, että tietoa ohjelmasta on saatavilla kaikille, julkaisemalla blogia jossa osallistujat itse kertovat kokemuksiaan NOSTEesta. On tärkeää, että tällaiset hankkeet ovat koko talon asia, eikä mikään ”sisäpiirin” juttu”, Kemppainen toteaa.

Mitä mieltä ohjelmasta ovat siihen osallistuneet? Kannattiko lähteä mukaan? ”Ilman muuta kannatti”, kertoo Salesforce-järjestelmäpäällikkö Hanna Saarivirta, joka oli mukana NOSTE2:ssa. ”Saimme tehdä tiiviisti töitä johtoryhmän kanssa, mikä ei välttämättä ole kaikille meille ihan arkipäivää. Saimme myös äänemme kuuluviin, eli tuntui, että johto oli kiinnostunut kuulemaan mielipiteitämme ja kehitysehdotuksiamme. Kuitenkin ehdottomasti parasta antia ohjelmassa oli verkostoituminen muihin fonectalaisiin, joista kaikkia en ollut ennen ohjelmaa edes tavannut. Isossa yrityksessä eivät kaikki voi tehdä yhdessä töitä ja NOSTE onkin hieno tapa kaataa siiloja ja luoda sekä yhteishenkeä että uusia yhteistyömalleja, joita emme olisi arjen kiireen keskellä tulleet edes ajatelleeksi.”

Fonectan Digikuntoon-tapahtumissa ovat mukana mm. Johanna ja Lilli.

Digikuntoon-kiertue pysähtyi Ouluun

Johanna ja Lilli tästä Fonectan Porin konttorilta taas, moikka!

Tämä viikko onkin meille poikkeuksellinen kun ollaan koko viikko konttorilla eikä tälle viikolle ole tiedossa lainkaan reissuja. Toki edellisen blogitekstin jälkeen (Lappeenranta-Lahti) nopeat naiset ovat ehtineet käymään jo katsastamassa sekä Forssan että Riihimäen yrittäjät Digikuntoon-tapahtumissa, ja HAMKin tilat kahdessakin eri kaupungissa.

Lounaspaikkoja ehdimme tutkimaan hyvän määrän ja löydettiin niiden lisäksi tutuksi tuli Riihimäeltä juuri auennut uusi lelukauppa, missä pääsimme itse yrittäjä Janne Katajan kainaloon.

Oulussa puhetta LinkedInistä

Viime viikolla olimme mukana Digikuntoon tapahtumassa Oulussa, joka järjestettiin toistamiseen yhdessä BusinessOulun kanssa. Rattoisaan matkaamme sisältyi autossa oleilua 1000 kilometriä sekä 14 istuttua tuntia. HUH! Mutta onneksi Oulu ja oululaiset yrittäjät olivat yhtä ihania kuin ensimmäiselläkin kerralla. Tämä Digikuntoon vol.2 osio keskittyi B2B-puolen asioihin, joten keskusteluja syntyi erityisesti LinkedInistä sekä datasta ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista.

Tapasimme tilaisuudessa Katri Ravenin Oulun Sydänkeskus Oy:ltä ja hän kertoi mitä asioita hän arvostaa markkinointikumppanissa:

”Markkinointikumppanissa arvostan selkeää, suomenkielistä, ymmärrettävää keskustelua sekä selkeitä vastauksia ja tietoa siitä, miten kumppanuus palvelee käytännössä Oulun Sydänkeskusta. ”

Miksi Sydänkeskus valitsi juuri Fonectan kumppaniksi?

”Asiakkuus alkoi ajanvarauspalvelusta ja siitä oli helppo jatkaa yhteistyötä. Arvostan Fonectassa helppoa tavoitettavuutta asiakaspalveluun ja omaan yhteyshenkilöön. Kysymyksiin saa vastauksen asiantuntevasti ja selkeästi.”

Suosittelisitko Fonectaa myös muille yrityksille?

”Suosittelen ja juuri suosittelinkin. Oman yhteyshenkilön kautta on onnistunut kaikki asiat, vaikka ne eivät olisikaan hänen erikoisosaamisaluettaan.”

Välillä täytyy huilata konttorilla ja nauttia tuttuja lounaita, mutta onneksi ensi viikolla taas pääsemme yrittäjien pariin Vaasaan. 29.11 Uusyrityskeskus Startia ja Fonecta järjestävät Digikuntoon vol.2 tapahtuman Sokos Hotelli Vaakunassa. Jos vain suinkin kykenet ja innostut asiasta niin tule sinäkin paikalle. Stay tuned!! Helsingin Digikuntoon-tilaisuus tulossa 14.12.2018

Ja juna kulkee taas…


Johanna Kuusisto & Lilli Päivärinta

Kirjoittajat työskentelevät Fonectalla digitaalisen markkinoinnin parissa ja auttavat yrityksiä löytymään verkosta ja kasvattamaan liiketoimintaansa – joka päivä. Johanna ja Lilli puhuvat suomalaisten yrittäjien kanssa markkinoinnista mieluiten porin kielellä epämääräisiä termejä välttäen.

Digikuntoon-kiertueella Fonecta kertoo yrittäjille tietoa markkinoinnista.

Digikuntoon-kiertue: Lappeenranta ja Lahti

Johanna ja Lilli tässä Fonectan Porin konttorilta MOI. Ootko kuullut jo Digikuntoon tapahtumista? No, nyt kuulet.
Jos haluat lukea vakavaa tekstiä markkinoinnista, niin stop, tässä blogissa ei sitä ole. Tämän blogin tarkoitus nyt ja jatkossa on kirjoittaa niin meidän kuin yrittäjien fiiliksiä ja oivalluksia järjestämistämme tapahtumista.

Digikuntoon-karavaani vie markkinoinnin ilosanomaa ympäri Suomea

Ensimmäinen Digikuntoon-tapahtuma pidettiin Porissa muutamia vuosia sitten, jonka jälkeen tapahtumia on pidetty eri puolella Suomea, useita kymmeniä kappaleita akselilla Kotka-Rovaniemi. Me liikumme tämän karavaanin mukana mielellämme, koska meistä on aina hauska tavata yrittäjiä ja omia asiakkaitamme. Jokaisesta tapahtumasta jää taskuun positiivinen mieli ja hyviä kohtaamisia uusien ihmisten kanssa – luonnollisesti tutuksi tulee myös paikallisten ruokaravintoloiden hyvä tarjonta!

Tätä kirjoittaessamme, istuimme junassa kohti kotia eli Poria osallistuttuamme kahteen Digikuntoon-tilaisuuteen. Tähän asti paluumatka on sujunut varsin hyvin. Mutta voiko menomatkasta sanoa samaa? Ei. Se ei mennyt ihan oppikirjan mukaisesti.

Menomatkan kruunasi yksi peruttu junavuoro ja yksi junasta myöhästyminen. Onneksi uljaat prinssikollegat pelastivat meidät Tikkurilasta ja päästiin vihdoin kohti ensimmäistä etappia Lappeenrantaa.

Markkinoinnista voi puhua myös selkeästi

Aamu Lappeenrannassa aukeni sumuseina, mutta onneksi tunnelma Kehruuhuoneella oli virkeä ja pirteä. Upea tila täyttyi nopeasti Lappeenrannan seudun yrittäjistä ja makoisan aamiaisen jälkeen mentiin homman ytimeen. Yrittäjät kuulivat tässä tapahtumassa mm. LinkedInistä, dataohjatusta mainonnasta ja hakukoneoptimoinnin saloista.

Jonna Jääskeläinen Metehe Oy:stä kommentoi tapahtumaa näin:

”Yritys ei pärjää yksin nettimarkkinoinnissa. Keinot ja kanavat oikean markkinoinnin tekemiseen ovat vaikeat ja hankalasti tajuttavat. Kannattaa keskittyä itse omaan osaamiseen ja antaa kumppanin huolehtia markkinoinnista. Tapahtumassa digimarkkinoinnista ja mainonnasta kerrotaan normaalilla selkeällä suomen kielellä.”

Saimme paljon positiivista palautetta, siitä että tapahtumassa puhuttiin markkinoinnista tutuilla termeillä. Vaikka joukosta löytyi myös henkilöitä, joille tapahtumassa oli jo entuudestaan tuttua tietoa, kiittivät he kuitenkin muistutuksesta ja siitä että miten ryhtyä toimenpiteisiin.

Kiitos vielä Kehruuhuoneelle! Vahva suositus! Kiitos yhteistyöstä Wirma Lappeenranta sekä Imatran Seudun Kehitysyhtiö!

Lahdessa paikalla yli sata yrittäjää

Seuraavaksi laitoimme kamat kasaan ja suuntasimme kohti Lahtea. Lahdessa meitä odotti ennätysmäärä innostuneita yrittäjiä! Meitä oli paikalla reilusti yli sata. Huikeeta!

Lahdessa Fonectan Digisaarnaaja Otto Hietaharju kertoi raakaa faktaa verkkolöydettävyydestä ja Fonectan Jouni Heikkilä perehdytti yrittäjät asiakkaiden todelliseen ostokäyttäytymiseen.

Meininki Lahden Seurahuoneella oli loistava ja kahviakin riitti jokaiselle osallistujalle. Lahdesta saatiin kiitosta taas helposti ymmärrettävästä esityksestä, sekä yrittäjät saivat oivalluksia oman markkinointinsa parantamiseen.

Lahti rokkasi! Kiitos Seurahuone ja yhteistyökumppanimme LADEC!

Kari Tapion kappaletta hyräillen ’’Juna kulkee taas’’ Forssaan 8.11.2018 Hämeen ammattikorkeakoululle ja siitä jatkamme Riihimäelle 9.11.2018 myös Hämeen ammattikorkeakoululle.

Tule sinäkin, treffataan siellä.

Tervetuloa!


Johanna Kuusisto & Lilli Päivärinta

Kirjoittajat työskentelevät Fonectalla digitaalisen markkinoinnin parissa ja auttavat yrityksiä löytymään verkosta ja kasvattamaan liiketoimintaansa – joka päivä. Johanna ja Lilli puhuvat suomalaisten yrittäjien kanssa markkinoinnista mieluiten porin kielellä epämääräisiä termejä välttäen.

Näin saat yrityksesi Digikuntoon markkinoinnin avulla.
Kokemuksia Fonectasta: Noste-ohjelmassa kehitytään.

Miten fonectalaisia kannustetaan kehittymään?

Olen yli kuusivuotisen Fonecta-urani aikana oppinut pitämään erityisesti sitä, miten paljon meillä arvostetaan fonectalaisten omaa osaamista, ja miten paljon siihen ollaan myös valmiita panostamaan. Yksi tällainen panostus on vuonna 2017 käynnistynyt sisäinen Noste-valmennusohjelma, jonne vuosittain valitaan noin 20 talon asiantuntijaa. Tavoitteena on kehittää sekä ohjelmaan osallistujien omaa osaamista, että valjastaa kyseinen osaaminen talon hyödyksi erilaisten konkreettisten kehityshankkeiden muodossa.

Noste-ohjelmaan osallistujat valitaan vuosittain esimiesten tekemien ehdotusten pohjalta. Ohjelma ei olekaan suunnattu esimiehille, vaan nimenomaan fonectalaisille asiantuntijoille eri puolilta taloa: myynnin, asiakaspalvelun, tuotannon ja tuotekehityksen sekä markkinoinnin tekijöille.

Mistä siis on kysymys?

Ohjelman käynnistyttyä toukokuussa olemme tavanneet nyt kolme kertaa, ja vielä ennen Noste-ohjelman päättymistä joulukuussa on meillä kaksi tapaamista jäljellä. Ensimmäisellä kerralla aiheenamme oli itsensä johtaminen, joten toisiimme tutustumisen lisäksi käänsimme katseet itseemme ja pohdimme. Tästä olemme seuraavilla kerroilla jatkaneet yritysstrategian ja asiakasarvon parissa. Tapaamisten pohjalta työstämme pienryhmissä johtoryhmälle konkreettisia ehdotuksia, joiden tavoitteena on koko yrityksemme toiminnan tehostaminen.

Nosteessa näkyy arvostus asiantuntijuutta kohtaan

Pitkän työurani aikana on tullut oltua monessa mukana, ja ainakin itselleni Noste on ollut melko ainutlaatuinen kokemus monestakin syystä. Ensinnäkin se kertoo siitä, miten korkealle meillä johtoporras arvostaa talon omaa väkeä, ja miten kiinnostuneita he ovat panostamaan meidän kehittymiseemme. Toisaalta se kertoo myös siitä, kuinka kiinnostunut talon johto on kuulemaan meidän mielipiteitämme ja kehitysehdotuksiamme. Useinhan johto johtaa ja tekijät tekevät, eikä tässä välillä välttämättä ole juurikaan dialogia. Mutta Noste kertoo myös siitä, että meillä ollaan halukkaita kaatamaan siiloja eri osastojen välillä lisäämällä yhteistyötä osastojen ja yksiköiden välillä. Yksi Nosteen parhaimmista puolista onkin ollut muihin fonectalaisiin tutustuminen ja heidän kanssaan työskentely – monien kanssa aivan ensimmäistä kertaa.

Olemme nyt toinen Noste-ryhmä, ja jo nyt on nähtävillä, että Nosteessa esiin nousseita asioita tuodaan meillä talon arkeen ja viedään eteenpäin. Noste-ohjelmalla on siis todellista merkitystä paitsi oman työmme ja kehittymisemme näkökulmasta, myös talon liiketoiminnalle, mikä tietysti on ollut ohjelman tarkoituksenakin.

 

Teksti: Minna Tuum

LinkedIn
Twitter

Kiinnostaako työ Fonectalla?

B2B-myyjä on yrittäjän kumppani

Media-asiantuntija Emma Lehtisaaren mielestä Fonectan Porin konttorille on mahtavaa lähteä töihin joka päivä, koska siellä odottaa oma myyntitiimi, jossa yhteishenki ja fiilis on huipussaan. Yhteenhitsautunut tiimi ja luottamus oman esimiehen kanssa on tärkeät tukipilarit myyjälle, jonka haastava työ on hyvin itsenäistä.

”Myyntityö on mun juttu”

Emmalle ei ollut nuorempana mitenkään itsestäänselvää, että valmistumisen jälkeinen välivaihe, eli myyntityö, onkin juuri se oma juttu. Nyt takana on jo yli kymmenen vuotta myyntitöitä pk-yrittäjien parissa ja puhelimen välityksellä. Alkuaikojen arkuus ja ujous on vuosien mittaan vaihtunut päättäväisyyteen, asiantuntijuuteen ja tavoitteellisuuteen. Kunnianhimo ja halu menestyä ajavat eteenpäin
”Hyvä myyjä voi pärjätä positiivisuudella ja iloisuudella mutta menestyvä myyjä on mielestäni näiden lisäksi kunnianhimoinen ja tavoitteellinen”, Emma pohtii.
Ennakkoluulot myyntialaan liittyen karisivat aika pian aloituksen jälkeen ja yllättävintä olikin usein helppona pidetyn työn haasteellisuus. Myyjä on oman alansa erikoisasiantuntija, mikä tarkoittaa, että on tehtävä valtavasti töitä sen eteen, että kehittää itseään aina vain paremmaksi.

Pk-yrittäjät ovat heränneet digimaailmaan

Luurikammoa hyvin harvoin poteva Emma nauttii töiden tekemisestä puhelimitse. Normaali työpäivä rakentuu puoliksi omien asiakkuuksien hoitamisen ja uusasiakashankinnan välille. Keskimääräinen keskustelun kesto pk-yrittäjän kanssa vaihtelee todella paljon; joskus ratkaisuun päästään jo viidessä minuutissa ja joskus taas puhelussa hurahtaa 45 minuuttia.
”Yrittäjät ovat heränneet digimaailmaan ja pienetkin yritykset ymmärtävät nyt, että jotain pitää tehdä, jotta löytyy netistä. Siksi myyminen on mielestäni nyt hieman helpompaa kuin aiemmin”, Emma kertoo ja jatkaa: ”Fonecta tekee hyvää työtä Digikuntoon -koulutusten kanssa, joihin kutsutaan paikallisia yrittäjiä ja kerrotaan ymmärrettävästi digimarkkinoinnista.”
Ihan aina puhelu ei johda kauppaan ja silloin yrittäjän päässä syy on useimmiten se, että suvusta, naapurustosta tai tuttavapiiristä löytyy joku Google-kurssin käynyt tai peruskotisivujen teon taitava henkilö. Palveluntarjoajien määrä tai aiemmat huonot kokemukset hämmentävät yrityspäättäjiä ja siksi voi tuntua turvallisemmalta kääntyä tutun puoleen digiasioissa. Heille on myös epäselvää, mitä kaikkia toimenpiteitä pitäisi tehdä, jotta he tavoittaisivat asiakkaansa netissä.
”Kaikki ei sovi kaikille ja siksi asiakkaan kuunteleminen on tärkeintä. Olen itse nähnyt monta kertaa kuinka Fonectan palvelut auttavat asiakkaan liiketoimintaa kasvamaan ja siksi minun on helppo niitä tarjota asiakkaille”, Emma kertoo.
Emma saakin asiakkailtaan hyvää palautetta ideointiin, aitouteen ja sitkeyteen liittyen. Moni yrityspäättäjä on arvostanut Emman sitkeyttä saada päättäjä kiinni, jotta asiasta voidaan tehdä päätös. Asian roikottaminen syö molempien päässä aikaa aivan turhaan ja pk-yrityksen toimitusjohtaja jos joku arvostaa tehokasta ajankäyttöä.

Myyntikisoista potkua päivään

Välillä menestyvä myyjäkin tarvitsee esimieheltä vahvistusta osaamisestaan ja palauttamista perusasioiden ääreen. Omalta esimieheltään Emma saa juuri tämänkaltaista tukea mutta ei odota sitä kultalautasella tarjoiltuna vaan osaa myös itse mennä pyytämään apua jos sitä tarvitsee. Lyhyt keskustelu tsemppaavan esimiehen kanssa saa päivän ja myynnit taas raiteilleen.
”Meillä on paljon erilaisia myyntikisoja ja itse pidän niistä todella paljon, ne kannustavat ylittämään itsensä ja tsemppaavat eteenpäin”, Emma intoilee.
Hullulla draivilla tavoitteita kohti joka kuukausi painava Emma nollaa päätään liikunnan avulla. Myös lyhennetty työaika on tuonut lisää aikaa perheelle, joka tykkää lomillaan matkustella aurinkoon akkuja lataamaan.

Teksti: Katariina Kemppi

Kiinnostaako työ Fonectalla? Etsimme joukkoomme mm. myynnin ammattilaisia!

”Yritystoimintaa ei ole ellei joku myy jotain”

Avainasiakaspäällikkö Toni Vahtera puhuu myynnistä ”yrityksen keuhkoina”. Reilut kymmenen vuotta myynnin parissa työskennellyt Toni tietää mistä puhuu. Itsekin yrittäjänä pitkään toiminut Toni pystyy samaistumaan myös yrityspäättäjän saappaisiin. Fonectalla hän hoitaa suurasiakkaita sekä julkishallinnon asiakkaita. Tiedustelimme Tonilta millaista arki suurasiakkaiden kanssa on ja mitä myyjältä tänä päivänä vaaditaan.

Unohda slideshowt ja keskity asiakkaaseen

Kalvosulkeisten sijaan Toni keskittyy asiakastapaamisissa tunnistamaan mikä asiakkaan todellinen tarve tai ongelma on. Asiakkaan ongelma voi olla vaikka ettei verkkokauppa tuo tarpeeksi euroja mutta asiakas ei keksi mistä tämä johtuu eikä todellakaan halua teknistä tuotejargonia vastaukseksi. Lisäarvon tuottaminen konkreettisia ratkaisuja ja toteutusaikatauluja tarjoamalla johtaa usein haluttuun lopputulokseen eli kauppaan. Mutta tähän vaiheeseen päästäkseen on tehtävä paljon töitä eli tavattava monia eri päättäjiä eri osastoilta (IT, Viestintä, markkinointi ja johto). Toni räätälöi viestinsä eri kohderyhmille sopivaksi eli puhuu IT-väen kanssa enemmän teknisistä yksityiskohdista kuin vaikkapa markkinointiväen kanssa.

”Myyjän pitää verkostoitua asiakasyrityksen sisällä, jotta löytyy riittävä tuki ja oikea kontakti, joka saa asiaa edistettyä talon sisällä”, Toni valaisee.

Tapaamisissa ei ole kyse pelkästään myymisestä. Asiakkaita autetaan ja tuetaan monella tapaa. Tapaamiset ovat usein kuin pienimuotoisia koulutustilaisuuksia, joissa asiakas kokee oivalluksia ja ahaa-elämyksiä. Toisinaan asiakkaan päässä päättäjät vaihtuvat kesken neuvottelujen ja homma alkaa alusta.

Tee ostaminen helpoksi

Kauppa kaatuu varmasti jos asiakkaalle on epäselvää, mitä, miten ja milloin mitäkin tapahtuu. Lisäarvo pitää olla kirkkaana mielessä, koska B2B-asiakkailla on monesti oikea tarve eikä kukaan ostele digikampanjoita lämpimikseen.

”Piirrän asiakkaalle fläpille aikataulun viikkotasolla, kerron mitä konkreettista eri viikkoina tapahtuu ja käymme roolit läpi eli mitä asiakkaalta odotetaan ja mitä Fonecta tekee”, Toni kertoo ja jatkaa: ”ja olen aktiivisesti yhteydessä asiakkaaseen myös silloin kun asiakas ei sitä oleta eli silloinkin kun aikataulun mukaan työ etenee Fonectan päässä.”

Myyjän pitää ymmärtää vähintään pintapuolisesti mitä pellin alla tapahtuu silloin kun asiakkaan ongelma ratkaistaan vaikkapa ohjelmallisella ostamisella. Kannattaa miettiä etukäteen vastaukset ostajan mahdollisiin kysymyksiin ja tunnistaa miksi tarjoamasi ratkaisu on parempi kuin kilpailijan vastaava.

”Pyrin vastamaan kysymyksiin heti tai ainakin mahdollisimman nopeasti. Jos en osaa itse vastata tiedän kyllä kuka meillä osaa auttaa ja silloin voi lähteä asiakastapaamisesta suora puhelu asiantuntijalle, joka tarjoilee vastauksen asiakkaalle saman tien”, Toni vinkkaa.

Ostamista helpotetaan myös kumppanoitumalla asiakkaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Suurasiakkaalla on monta palveluntarjoajaa ja tarjotun ratkaisun tulee tietysti pelata niiden kanssa yhteen.

Supermyyjän ainekset

Nippu tutkintoja ja kilometrin pitkä CV? Miksei ja varmasti kaikesta opista on hyötyä myyntialalla mutta Tonin kanssa keskustellessa tulee vahvasti mieleen, että parhaan myyjän ominaisuudet kiteytyvät tiettyihin luonteenpiirteisiin. Aito halu tehdä töitä ihmisten kanssa on lähtökohta.

”Tavoitehakuisuus, ratkaisukeskeisyys, rohkeus tuoda oma mielipide esiin ja tietysti pilke silmäkulmassa”, listaa Toni.

Asiakkaan liiketoiminnan elementtejä pitää jaksaa pyöritellä lannistumattomasti, jotta syntyy ymmärrys siitä, mitä asiakas tekee, mikä on ratkaistava ongelma ja tärkeintä – mikä on se lisäarvo, jonka pystymme tähän tuomaan. Oma ”reppu” pitää tuntea hyvin.

”Kärsivällisyyttä pitää olla!” Toni naurahtaa ja jatkaa: ”sen verran tulee sekä suoraa että epäsuoraa vasta-argumentointia, että sitkeyttä on löydyttävä.”

Sitkeys mitataan myös istumalihasten kestävyydellä sillä oikeaan ratkaisuun päätyminen asiakkaan kanssa vie Tonilta keskimäärin 3-5 tapaamista ja kaikki selvitystyöt näiden välissä. Rautoja on tulessa moneen suuntaan oman talon sisällä ja asiakkaan päädyssä samaan aikaan kun auton nokka osoittaa ihan uuden asiakkaan suuntaan. Positiivinen asenne on se moottori, joka pitää Tonin energisenä kiireenkin keskellä!

Teksti: Katariina Kemppi

Kuva: Nina Honkanen

Kiinnostaako työ Fonectalla? Etsimme joukkoomme mm. myynnin ammattilaisia!

Fonecta sai Great Place to Work -sertifikaatin

Fonecta on saanut Great Place to Work -sertifikaatin. Sertifikaatin vaatimuksena on, että vähintään seitsemän kymmenestä työntekijää sukupuolesta tai asemasta riippumatta kokee yrityksen hyväksi työpaikaksi.

”Ylitimme ensimmäistä kertaa sertifikaattiin vaadittavan rajan. Yritys on ollut suuressa murroksessa, joten olemme tehneet paljon muutostyötä ja samaan aikaan etsineet tapoja inspiroida ja motivoida työntekijöitä. Olemme käyttäneet Great Place to Work -kyselyä kehittääksemme työntekijäkokemuksen eri osa-alueita. Lisäksi olemme seuranneet työilmapiiriä kuukausittaisilla Pulssi-kyselyillä”, kertoo henkilöstöjohtaja Vesa Müller.

GPTW-organisaatio palkitsee vuosittain 50 Suomen parasta työpaikkaa. Näissä palkituissa Trust Index, eli hyväksi työpaikaksi yrityksen kokevan henkilöstön määrä ylittää 80 prosentin rajan. Suomalaisen työelämän tila -tutkimuksessa keskimääräisen suomalaisen yrityksessä 55 prosenttia henkilöstöstä kokee organisaationsa hyväksi työpaikaksi.

”Meillä on vielä matkaa huipulle ja tiedämme olevamme mukana äärettömän kovassa kilpailussa. Henkilöstömme mukaan tyytyväisyyttä meillä parantavat verrattomat kollegat, vastuulliset tehtävät, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja osallistua kehitystyöhän. Etsimme yhdessä henkilöstömme kanssa tapoja parantaa toimintaamme ja työntekijäkokemustamme”, Müller sanoo.

Katso videolta, mitä fonectalaiset itse kertovat työssä viihtymisestä

Kiinnostuitko Fonectasta työpaikkana?

Miksi palasin Fonectalle töihin?

Kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa voi syitä olla monia. Mutta mitä on tapahtunut, kun hiljattain työpaikkaa vaihtanut päättääkin palata takaisin? Kysyimme kokemuksista Fonectasta kahdelta paluumuuttajalta – Antti Kuukkaselta ja Kati Rekolalta, jotka molemmat noin vuoden poissaolon jälkeen ovat palanneet takaisin Fonectalle.

Mikä sai sinut palaamaan Fonectalle?

Antti: Kun lähdin Fonectalta, oli meillä menossa isoja uudistuksia, ja koin, että tuotteet, joiden kanssa itse työskentelin, eivät olleet silloin se keskeisin kehityskohde. Niinpä, kun tilaisuus tarjoutui, tartuin siihen ja siirryin kilpailijalle. Melko pian kuitenkin huomasin, että poissa ollessani oli Fonectalla alkanut omasta näkökulmastani aivan uudenlainen kehitystyö nimenomaan datan saralla. Entisiltä kollegoiltani kuulin myös paljon hyvää, joten kun minulta kysyttiin, olisinko kiinnostunut palaamaan, oli helppo vastata kyllä.

Kati: Sen jälkeen kun lähdin Fonectalta huomasin, että ulkopuolelta pystyy näkemään yrityksen vähän eri valossa kuin aiemmin. Viihdyin hyvin uudessa paikassani, mutta aloin samalla uudella tavalla arvostaa asioita, joita Fonectalla en ollut ehkä edes huomannut. Olen Fonectalla saanut paljon hyviä kavereita, joihin olen pitänyt jatkuvasti yhteyttä. Heiltä sain kuulla paljon positiivista Fonectasta, he kertoivat mm. jatkuvasta kehitystyöstä jota firmassa tehdään ja siitä, miten asiat ovat menneet eteenpäin. Minullekin soitettiin ja kyseltiin halukkuutta palata, ja kun olin kuullut niin paljon positiivista, olin mielelläni palaamassa. Olikin ilo tulla takaisin, minusta erityisesti dataan ja analytiikkaan liittyvät asiat olivat poissa ollessani selkeytyneet, ja olemme panostaneet entistä enemmän ratkaisumyyntiin.

Mikä oli poissa ollessasi muuttunut?

Antti: Fonectalla oli muuttunut sekä paljon että ei mitään. Tuntui kuin en olisi ollut hetkeäkään poissa, täällä olivat samat mahtavat työkaverit, jotka olivatkin osasyy paluuseen, sekä tutut, luotettavat tuotteet ja ison talon tuoma arvo ja jatkuvuuden turva. Kuitenkin paljon oli myös muuttunut. Lähtiessäni olivat luettelot vielä osa toimintaamme, ja monessa paikassa meidät miellettiinkin vielä luettelotaloksi. Nyt ne ovat historiaa, ja asiakastapaamisissa huomaan, ettei niistä enää edes puhuta. Olemme siis pystyneet muuttamaan toimintamme ja tuotteemme onnistuneesti täysin digitaalisiksi – jotkut asiakkaat ovatkin kehuneet Fonectan kykyä muuttaa liiketoiminnan suuntaa nopeasti kuihtuvasta liiketoiminnasta jälleen kannattavaksi. Lisäksi panostukset datatuotteisiin näkyvät – erityisesti näen analytiikkajohtaja Tero Kallioisen vaikutuksen koko datatuotealueen kasvussa ja kehityksessä.

Kati: Olen Antin kanssa tässä samoilla linjoilla, jotain oli muuttunut, paljon oli samaa, mutta palattuani osasin arvostaa jotain asioita ehkä enemmän – kenties olin itsekin vuoden aikana muuttunut. Meillä on ison talon tuomat edut ja laaja organisaatio takaa sen, että joka asiaan löytyy asiantuntija, joka tuntee juuri sen oman alansa. Teemme laajasti yhteistyötä yli paikkakunta- ja tiimirajojen, ja tätä yhteistyötä on myös aktiivisesti kehitetty ja siihen rohkaistaan. Itse näen, että liiketoimintajohtaja Vesa-Pekka Kirsi on ollut tässä keskeisessä asemassa, hän on ohjannut koko yrityksen sellaiseen avoimeen yrityskulttuuriin, jossa tehdään todellista yhteistyötä kaikki eri osa-alueet huomioon ottaen. Lisäksi näen, että Fonecta antaa työntekijöille erinomaiset mahdollisuudet henkilökohtaiseen kehittymiseen.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Antti: Fonecta on aina ollut muutosten talo, se on meillä dna:ssa. Etsimme aina parempaa tapaa tehdä asioita ja kehittyä, ja etenkin nyt tuntuu, että se näkyy meillä ihan joka kolkassa. Odotankin, että tämä kehityssuunta jatkuu, että muutos on jatkuvasti keskeinen osa toimintaamme, ja että teemme sen yhdessä, toisiamme kuunnellen ja arvostaen, ja toistemme vahvuuksia hyödyntäen. Tässä näen myös yrityksen johdolla keskeisen roolin – jotta me voimme muuttua, on johdonkin täytynyt muuttua. Olemme iso talo ja meidän vahvuutemme on ison talon tuoma luotettavuus. Samalla olemme yhä enemmän siirtyneet ratkaisukeskeisyyteen myynnissä, mitä itse erityisesti arvostan – näen että pystymme näin myös erottumaan kentässä tarjoamalla asiakkaalle todellisia ratkaisuja ja antamalla lisäarvoa hänen liiketoiminnalleen.

Kati: Ihmiset voivat hyvin, kun pystyvät vaikuttamaan sekä omaan työhönsä, työyhteisöön, että osallistumaan vaikkapa tuotekehitykseen. Odotankin, että tämä yhdessä tekemisen kulttuuri, joka meillä nyt on niin vahvana, tulee entisestään lisääntymään. Tekemällä asioita yhdessä luomme hyvää henkeä ja kun ihmiset tuntevat olevansa hyödyksi he myös samalla viihtyvät työssään paremmin. Kun työntekijät viihtyvät töissä ja heitä arvostetaan koko homma rokkaa!

Antti: Työ on parhaimmillaan hauskaa, ja sitä sen pitääkin olla. Aamulla on kiva lähteä töihin ja kun porukalla on hyvä fiilis tehdä töitä, näkyy se väistämättä myös tuloksessa.

 

Kun molemmat haastateltavat kiittelevät näin vuolaasti Fonectaa, tulee väistämättä mieleen kysymys, mitä Fonecta tekee sellaista, mitä muut eivät tee? Panostukset henkilökunnan hyvinvointiin ovat selvästi kantaneet hedelmää, mikä näkyy muussakin kuin paluumuuttajissa. Fonecta sai vuodeksi 2018 Great Place to Work -sertifikaatin tunnustuksena hyvästä työpaikasta.

Keitä he ovat?


Antti Kuukkanen
– espoolainen myynnin ammattilainen, ikänsä myynnin parissa työskennellyt, ratkaisukeskeinen perheenisä, joka pitää työstään ja haluaa kehittyä siinä sekä auttaa muitakin kehittymään.

Kati Rekola – paljasjalkainen helsinkiläinen, jollaa on pitkä kokemus asiakasrajapinnassa toimimisesta sekä digitaalisista ratkaisuista, erityisesti datasta ja analytiikasta. Kati innostuu kivoista asioista ja pitää nopeista käänteistä!

Kiinnostuitko Fonectasta työpaikkana?

Vaikeuksien kautta voittoon – eli mitä opiskelu työn ohella todella tarkoittaa?

Vajaat kaksi vuotta sitten aloin opiskella Helsingin Markkinointi-instituutissa markkinointiviestinnän erikoisammattitutkintoa. Tutkinto suoritetaan päivätyön ohella, ja tavoitteena opiskelulle oli, että valmistuttuani voisin suunnitella ja johtaa asiakascasejani entistä paremmin. Halusin kehittyä, koska myyntityö vaatii hyvän kuuntelijan. Hyvä kuuntelija taas tarvitsee - ollakseen hyvä kuuntelija - kaksi korvaa ja suun, josta irtoaa asiakasystävällisen hymyn lisäksi muutakin kuin digijargonia.

”Don`t study because you need to. Study because knowledge is power.”

Opiskelu työn ohella olikin huomattavasti haastavampi juttu, kuin olin kuvitellut. Ajattelin, että jo ennestään aika hyvin tuntemani ala kehityskohteineen hoituisi vasemmalla kädellä helposti heilauttaen, kunnes löysin itseni aikakapeikosta, kymmenen kahvimukin keskeltä kiroilemasta järkeni menettämistä – kuka hullu haluaa ajaa itsensä piippuun jo ennestään paljon vaativan työn lisäksi? Tein ensimmäistä tutkinnon osaani Markkinointiviestinnän suunnittelusta silloisesta Varaa Verkossa-ajanvaraustuotteesta, kunnes tilanne vaikeutui entisestään, kun ohjaajakseni lupautunut henkilö Fonectalta vaihtoi työpaikkaa ja suunnitelmani kahdesta muusta vaadittavasta näyttötutkinnon osasta valuivat kankkulan kaivoon. Samaan aikaan aloitin uudessa tehtävässä Junior Account Managerina, mikä vaati paljon uuden sisäistämistä ja opettelua, samalla kun työpäivät venyivät helposti yli äyräiden. Tilanne oli siis se, että vaikka erikoisammattitutkinnon idea on toteuttaa näyttötutkinnot työpaikalla osana normaalia päivätyöskentelyä, ei uusi työnkuvani jättänyt juuri vaihtoehtoja. Jos halusin suorittaa tutkinnon, näyttötutkinnot oli tehtävä ylimääräisinä projekteina töiden päälle. Teki mieli jättää koko leikki sikseen, jaksaminen oli kortilla.

Vaikeudet on luotu voitettaviksi

Ymmärsin hyvin nopeasti kuitenkin, että niin kuin harvemmin muutkaan asiat elämässä, ei tämäkään tutkinnon suorittaminen tapahdu ilmaiseksi. Halu ja tahto, huippumyyjänkin parhaaksi kaveriksi tituleeratut substantiivit, nostivat päätään. Selvitin vaihtoehdot, joilla pystyisin korvaamaan kaksi muuta näyttötutkinnon osiin vaadittavaa projektia, alkuperäisen suunnitelman kariuduttua. Sainikin kollegoiden avulla järjesteltyä tutkintosuunnitelmani uusiksi niin, että voisin valmistua alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2018 alussa. Parasta ja haastavinta projekteissa oli se, että päätin itse myydä projektit valitsemilleni asiakkaille ja jatkaa siitä.

Valoa tunnelin päässä

Kesälomien jälkeen, alkusyksystä 2017 asiat lähtivät rullaamaan helpommin. Uutta työnkuvaa oli takana reilu puoli vuotta ja takaraivon kaaostila helpotti, kun olin saanut suoritettua kaikki lähiopetusta vaativat kurssipäivät pois alta ja saatoin keskittyä vain ja ainoastaan näyttötutkintoihin. Näyttötutkintojen kasaan saaminen oli haastavaa, mutta onnistui kovalla työllä ja tarmolla ja lopputuloksena työpöydälläni köllöttelee nyt uunituore tutkintotodistus.

Törmäämme usein myyntityössä kovaan kilpailuun, jossa virheellisesti saatetaan helposti ajatella, että tiedon jakaminen omasta taidosta ja ideoista on itseltä pois. Päinvastoin, luovuus on rakentavimmillaan silloin kun voimme oppia toisiltamme. Myyntityö ja sen johtaminen tarkoittaa paljon kaavioita, käppyröitä, raportteja ja numeroita, mutta asiakasrajapinnassa työskentely vaatii käppyröiden sijaan luovia ratkaisuja ja loputonta ideapankkia. Tässä nopeasti kehittyvässä digiverkostossa näiden laadullistamiseksi ja rikastamiseksi tarvitaan tietoa, opiskelua, oppimista, inspiraatiota, kokemusta, sparrausta, hyvää fiilistä ja kangistuneiden kaavojen rikkomista rohkeasti. Ennen kaikkea kuitenkin jokainen kilpailee itseään ja omia saavutuksiaan vastaan ja ammentaa niistä.

Onko ”synnynnäinen myyjä” sitten ihan oikea ominaisuus vai urbaani legenda? Huippumyyjä osaa kuuntelemisen taidon lisäksi keskustella ja saa asiakkaan ajattelemaan. Tästä lähdetään rakentamaan ratkaisukokonaisuutta, joka palvelee asiakkaan intressiä ja tarvetta. Digitaalinen markkinointiviestintä voi olla aika syvä ja karikkoinen meri jos venettä ei osaa ohjata. Et voi johtaa, suunnitella ja ohjata, jos et oikeasti ymmärrä mistä puhut. Siksi tarvitaan tietoa ja inspiraatiota itsensä kehittämiseen, oli sitten synnynnäinen myyntitaituri tai ei.

Mitä jäi käteen?

Tämä opiskelukokonaisuus opetti minulle paljon yrityksemme sisäisistä prosesseista eri näkövinkkeleistä ja laajensi käytössäni olevaa työkalupakkia valtavasti nimenomaan kuuntelun tärkeyteen. Sain asiakkaaltani kovasti kiitosta nimenomaan siitä, että käsittelimme ratkaisukokonaisuuksia yhdessä ja jos jokin oli epäselvää, selvitimme mahdollisuuksia, sen sijaan, että olisin myyjänä ”sortunut hätäpäissäni ulkoa opeteltuihin fraaseihin”. Summa summarum: korvat hörölle, suuta soukemmalle ja rohkeasti ja luovasti laadullistamaan omaa tekemistä!

 

Erityiskiitokset Marja Ylimäelle (Projektipäällikkö) ja Aleksi Issakaiselle (entinen fonectalainen, Ajanvaraustuotteen Tuotepäällikkö), jotka siivittivät minut kohti tätä tavoitetta tsempillä, tuella ja tutoroinnilla!

 

Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinto:

Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinnossa keskitytään auttamaan asiakasta rakentamaan brändistä heidän asiakkaitaan puhutteleva kokonaisuus ja antaa toimivia keinoja erottua kilpailijoista. Strategisen suunnittelun osaamisala soveltuu markkinointiviestinnän suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä toimiville.

Markkinointiviestinnän erikoisammattitutkinnon lähtötasona tulee olla jo alan osaaja ja tutkinto on työelämässä arvostettu Opetushallituksen virallinen ammatillinen tutkinto. Siinä osaaminen näytetään käytännön työtehtävissä alan työpaikalla kolmella näyttötutkinnolla. Strategisen suunnittelun osaamisalalla suuntauduin Markkinointiviestinnän suunnittelun, Projektien johtamisen sekä Digitaalisen markkinointiviestinnän näyttötutkintoihin. Näyttötutkinnot toteutettiin Fonectalla vajaan kahden vuoden kuluessa opiskeluna työn ohella.

 

Näyttötutkinnon osat:

Markkinointiviestinnän toteutus – ja suunnittelu: Varaa Verkossa-ajanvaraustuote

Markkinointiviestinnän projektien johtaminen: Oma asiakkuus, PRO kotisivut, Projektipäällikön työnkuva

Digitaalinen markkinointiviestintä: Oma asiakkuus, digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelu ja seuranta asiakkaalle

 

Merle Parind on myynnin ja markkinoinnin ammattilainen, joka on toiminut Fonectalla mm. puhelinmyynnin, ajanvaraustuotteen sekä kenttämyynnin tehtävissä. Vuonna 2015 Merle osallistui Tiedosta toimeen -ohjelmaan Team Dammenbergin jäsenenä. Merle pitää kahvimukin ensipuraisusta, graafisesta mustavalkoisuudesta, valokuvaamisesta, designista, mielenkiintoisista ja aidoista ihmisistä sekä itsensä kehittämisestä.

Kiinnostuitko Fonectasta työnantajana?