Fonecta data ja analytiikka julkisella sektorilla

Tilannekuva haltuun, julkinen sektori!

”Meidän pitäisi luoda yhteinen tilannekuva!” Tuota lausetta olen kuullut viime kuukausien aikana todella monessa julkisen sektorin palaverissa ja keskenään hyvin erilaisilla toimialoilla.

Konkreettisempi suosikkirepliikki kuuluu: ”Olisipa meillä sellainen ’tilannekuvahuone’ tai tietopalvelu, jossa analysoidut tiedot ovat saatavilla.”

Julkisen sektorin toimijat myöntävät auliisti, että yhtenäistä kuvaa väestöstä ja sen tarpeista ei aina ole saatavissa. Yksittäiset työntekijät tekevät kovasti töitä, jotta kuva syntyisi, mutta pian jo seuraava työntekijä on koostamassa samaa kuvaa uudesta näkökulmasta; syntyy vääristynyt ja sirpaleinen viritelmä. Samalla tehdään paljon turhaa työtä. Tilannekuva on luotavissa. Se vaatii runsaasti dataa, mutta erityisesti eteneminen vaatii päättäväisyyttä lähteä tiedolla johtamisen tielle.

Yksinkertaisimpia tilannekuvan muotoja ovat kartat. Karttojen kyky havainnollistaa, missä alueen asukkaat, tietyt ikäryhmät, kohdesegmentit tai vaikkapa järjestön jäsenet ja vapaaehtoiset asuvat, on ylivertainen. Missä he liikkuvat? Missä ovat työpaikat?

Karttoihin voidaan yhdistää tarkkaa analytiikkatietoa. Tilannekuvakartat maalaavat järjestöille maisemaa esimerkiksi siitä, millä alueilla tiedetään tutkimusten perusteella olevan kysyntää toiminnalle, mutta joilla emme vielä itse toimi. Maakuntien tilannekuvakartat yhdistävät tietoa esimerkiksi siitä, millä alueilla on samanaikaisesti työttömyyttä ja kasvavia yrityksiä. Toisin sanoen missä ovat alueet, jossa saattaa juuri nyt kasvaa työvoiman ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma.

Fonectalla palvelemme tiedon tuottajina, jalostajina, kokoajina ja analysoijina, jotta datasta kasvaa ymmärrystä.

Sitoudu tiedolla johtamiseen

Tiedolla johtaminen on tapa helpottaa ja yhdenmukaistaa päätöksentekoa. Kartta tai muu tiedon visualisointi ei ole asian ydin. Ydintä on tilannekuvan rakentaminen osaksi päätöksenteon rutiinia.

Tilannekuvan luonnissa on neljä vaihetta:

  • aito halu tietää. Suurin este tiedolla johtamiseen on, että toimintaympäristöä ei todellisuudessa haluta tutkia faktapohjalta.
  • rajattu määrä kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi datan annetaan puhua. Oleellista on tiedon kiteyttäminen, ei laajentaminen.
  • hyvä analyysi ja toimiva visualisointi. Maailma on niin täynnä dataa ja tilastoja, että resursseja kannattaa käyttää laadukkaaseen kiteyttämiseen.
  • tiedolla johtamisen rutiini. Päätöksenteosta on rakennettava sellaista, että päätökset tehdään aina suhteessa yhteiseksi luotuun tilannekuvaan.
Yhteisen tilannekuvan voima piilee siinä, että kaikki päättäjät tarkastelevat toimintaympäristöä yhdenmukaisin käsittein. Yhteisesti vahvistettua tilannekuvaa ei pidä tulkita päätöksenteon esteeksi. Hyvä päätöksentekijä ottaa tietoisia riskejä ja testaa toimintaympäristön reunaehtoja, mikä auttaa jatkuvasti tarkentamaan luotua kuvaaSuosittelen, että tilannekuvan luonnissa ja sen visualisoinnissa yhdistetään rohkeasti väestödataa, alueellista dataa esimerkiksi yrityksistä ja palveluntarjoajista, itse tilastoitua dataa omasta toiminnasta, dataa asiakas- tai jäsenkunnasta sekä tarpeen mukaan myös alueellista tutkimustietoa alueen asukkaiden asenteista. Osaava analytiikka kiteyttää yhteiseen tilannekuvaan näkymän, jonka soveltaminen on parasta strategista työskentelyä.
0 0