Datakohdennettu markkinointi eri kanavissa

Datakohdennettu markkinointi kasvattaa suosiotaan herkeämättä ja se onkin vakiinnuttanut asemansa yritysten markkinoinnissa. Datakohdennettua markkinointia voidaan toteuttaa monikanavaisesti, jolloin tavoitat yrityksesi kohderyhmän kaikissa tärkeimmissä kanavissa samanaikaisesti.

Mitä kanavia sitten voidaan hyödyntää datakohdennetussa markkinoinnissa? Olennaista on valita tietylle kohderyhmälle oikeanlainen mainoskanava. Tämä edellyttää kohderyhmän tuntemista ja kyseisen ryhmän osalta myös vahvaa asiakasymmärrystä. Kokosimme yhteen datakohdennetun markkinoinnin tärkeimmät kanavat, olkaa hyvät!

Näkyvyyttä verkkomainonnalla

Verkkomainonta on yksi yleisimmistä digimarkkinoinnin muodoista. Tähän lukeutuvat esimerkiksi eri verkkosivuilla ja Facebookissa näkyvät bannerimainokset sekä Google Ads - ja natiivimainonta. Verkkomainontaa voidaan tehdä myös ohjelmallisesti, jolloin mainontaa voidaan jakaa useampaan eri kanavaan samanaikaisesti ja lopulta keskittää mainontaa niihin kanaviin, jotka toimivat parhaiten.

Tarkan kohdentamisen avulla mainokset näkyvät vain sille kohderyhmälle, jolle markkinointia on haluttu kohdentaa. Kohdennusta voidaan rajata esimerkiksi paikkakunnan, iän, sukupuolen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella. Jos tiedät, että kohderyhmäsi koostuu pirkanmaalaisista 30-45 –vuotiaista miehistä, jotka potevat vakavaa autokuumetta, voidaan tämänkaltainen kohdennus tehdä helposti.

Laaja-alaisempia kohdennuksia voidaan tehdä ulkopuolisen toimijan räätälöityjen kohdeyleisöjen avulla, jotka ovat yleensä huomattavasti tarkempia. Näin mainontaa voidaan kohdentaa entistä laadukkaammin, kun haluttu kohderyhmä valikoidaan tarvittaessa hyvinkin tarkaksi. Samalla saadaan karsittua pois ne kohdeyleisöt, joille kyseinen mainonta ei ole puhuttelevaa. Markkinointiin käytettävä budjetti tehostuu, kun turhia näyttökertoja ei tule.

Voit rikastaa yrityksesi asiakasrekisterin esimerkiksi kohdeyleisöösi sopivalla Ostokäyttäytymisluokituksella. Ostokäyttäytymisluokituksen avulla saat entistä tarkempaa tietoa omasta kohdeyleisöstäsi. Kyiseisen luokituksen avulla voidaan kohdentaa mainontaa kuluttajille, jotka ovat tietyssä elämänvaiheessa, ostavat tiettyjä tuotteita ja suosivat tiettyjä kanavia.

Henkilökohtaisempaa digitaalista suoramarkkinointia

Digitaalisella suoramarkkinoinnilla tarkoitetaan sähköposti- ja tekstiviestimarkkinointia, esimerkiksi uutiskirjeitä tai tekstiviestitse lähetettäviä kampanjatarjouksia.

Kun järjestelmä, jolla sähköpostimarkkinointia tehdään, yhdistetään yrityksen ajantasaiseen asiakarekisteriin, saadaan suoramarkkinointiviesteistä räätälöityä entistä henkilökohtaisempia. Sisältöä voidaan helposti kohdentaa myös esimerkiksi asiakkaan edellisten tuote- tai palveluhankintojen mukaan, jolloin voidaan tarjota juuri kyseiselle asiakkaalle sopivia tuotteita ja palveluja. Sähköposti- ja tekstiviestimarkkinointi edellyttää GDPR:n voimaantulon jälkeen markkinointilupaa.

Nykyään sähköpostimarkkinoinnissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että vastaanottaja on nimenomaisesti antanut yrityksellesi luvan lähettää markkinointiviestintää, sähköpostiosoite on todennetusti toimiva ja vastaanottajalla on mahdollisuus helposti perua antamansa markkinointilupa. Tämä on tärkeää ottaa huomioon ennen kuin tietoturvadirektiivi astuu voimaan.

Perinteisempää suorapostitusta

Vaikka perinteinen suorapostitus on vähentänyt suosiotaan digitalisaation myötä, on sille kuitenkin yhä olemassa aikansa, paikkansa ja kohdeyleisönsä. Myös suorapostituksessa kohdennuksella on tärkeä rooli ja parhaimman tuloksen saa, kun siinä hyödynnetään erilaisia demografisia tekijöitä ja ennusteita. Näin kohdennuksesta saadaan tehtyä entistä tarkempaa ja puhuttelevampaa.

Suorapostitukseen käytettävät kohderyhmät voidaan poimia suoraan joko väestötietojärjestelmästä tai käyttämällä yrityksesi omaa, ajan tasalla olevaa asiakasrekisteriä. Yrityksen asiakasrekisteri voidaan myös ajaa ristiin Fonectan kohdennusvaihtoehtojen ja väestötietojärjestelmän kanssa. Mahdollisia väestötietojärjestelmästä suoraan poimittavia demografisia kohderyhmiä ovat esimerkiksi henkilön ikä, sukupuoli, äidinkieli, ammatti, kotikunta ja asuinpaikka. Lisäksi voidaan käyttää kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotietoja kohderyhmän rajaamiseen.

Tuttua telemarkkinointia

Datakohdennetussa markkinoinnissa kohderyhmän valinta näyttelee suurta osaa myös telemarkkinoinnin osalta. Kohderyhmästä riippuen yrityksen oman asiakasrekisterin tukena voidaan käyttää eri tietokantoja.

Yrityskohderyhmiä voidaan rajata useilla eri tiedoilla, kuten sijainnin, yrityksen koon, taloudellisen tilanteen, toimialan tai sen mukaan, miten yritys suhtautuu markkinointiin. Lisäksi kohderyhmää voidaan rajata päättäjiin liittyvillä tiedoilla, kuten tehtävänimikkeellä tai vastuualueella.

Kuluttajakohderyhmiä löytyy useista eri datalähteistä. Yrityksen tarve ja tilanne ratkaisevat, mikä niistä soveltuu parhaiten käytettäväksi suunnittelemaasi telemarkkinointikampanjaan. Laajin datalähde telemarkkinointiin on Liittymärekisteri, joka sisältää teleoperaattoreiden ja Suomen Numeropalvelu Oy:n puhelinliittymätiedot. Vastaavasti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ajoneuvoliikennerekisteristä pystytään poimimaan kohderyhmiä sekä suora- että telemarkkinointiin esimerkiksi auton merkin, mallin tai hankinta-ajan mukaan.

Väestötietojärjestelmästä ei ole mahdollista saada kohderyhmiä telemarkkinointiin, mutta asiakasrekisterin tietojen avulla kohderyhmästä saadaan rajattua esimerkiksi lapsiperheelliset asiakkaat, joiden rajaaminen ei onnistuisi pelkästään asiakasrekisterin perusteella.

Olennaista datakohdennetussa markkinoinnissa ja erilaisten markkinointikanavien käytössä on, että yrityksen asiakasrekisteri on ajan tasalla. Jos asiakasrekisteriä ei ole päivitetty, kohdennetun markkinoinnin vahvuudet katoavat eikä markkinointiin käytettyjä euroja saada käännettyä myynneiksi.

Lue lisää asiakasrekisterin päivityksestä!

0 0